Saarrettu kaupunki – Tampereen rajut taistelut 1918

Antero Raevuori, Saarrettu kaupunki, Docendo Oy 2018

Tämän kirjan tarkoitus on kuljettaa lukija Tampereelle vuoden 1918 maalis – huhtikuuhun. Kaupungissa käytiin tuolloin Suomen sisällissodan verisin taistelu.

Pääosissa ovat Tampereen punaiset puolustajat ja ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin johtamat valkoiset sekä valkoiseen armeijaan kuulunut  Vöyrin pataljoona, jonka muodostivat Vöyrin eteläpohjalaispitäjään perustetun sotakoulun oppilaat. ”Vöyriläisten” panos itse Tampereen taistelussa oli merkittävä. Heihin kuului myös kirjassa esiintyvä setäni Urho Raevuori. Kirjoitustyön aikana muistelin monasti kiitollisena toista setääni Yrjö Raevuorta, jonka kanssa 1960 -luvulla kävin lukuisia Tampereen taisteluun liittyviä keskusteluja. Häneltä sain paljon tietoja, jotka olen tässä kirjassa hyväkseni käyttänyt. Lämpimän kiitoksen saa FT Tuomas Hoppu, joka Tampereen vuoden 1918 tapahtumien asiantuntijana tarkasti käsikirjoituksen ja teki tärkeitä korjausehdotuksia (Kauniaisissa 30.11.2017, Antero Raevuori).

Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun koskettava tarina. Tampereen taisteluun maalis – huhtikuussa 1918 osallistui lähes 30000 miestä ja naista. Se oli Suomen sisällissodan rajuin ja verisin taistelu. Vastakkain olivat Tamperetta hallussaan pitävät punakaartilaiset ja kaupunkiin hyökkäävät hallituksen joukot valkoiset, joita komensi Venäjältä Suomeen palannut kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim. Kaupungin puolustusta johti lähes loppuun asti Hugo Salmela, sahatyömies ja harrastelijanäyttelijä.

Valkoiset aloittivat Tampereen operaation maaliskuun puolivälissä ja pääsiäiseen mennessä Tampereesta oli tullut saarrettu kaupunki, jossa odotettiin ratkaisevaa taistelua. Se alkoi huhtikuun 3. päivän aamuyön varhaisina tunteina. Valkoinen tykistö avasi tulen ja näytti kuin taivas Tampereen yllä palaisi. Kaupunkia puolustavat punakaartilaiset oli tuomittu häviämään. He antautuivat huhtikuun 6. päivänä. Lähes 11 000 otettiin vangiksi. Tärkeää roolia valkoisten voitossa esittivät Saksasta kotimaahan helmikuussa palanneet jääkärit. Merkittävä oli myös vapaaehtoisista muodostetun Vöyrin sotakoulun panos. Saarretun kaupungin tapahtumat vyöryvät eteenpäin. Niin punaisten kuin valkoisten taistelijoiden kuin siviilienkin kohtalot koskettavat. Hävinneitä kohtaa kosto: kuolemantuomioita jaetaan ilman oikeudenkäyntejä. Kalevankankaan punavankileirillä kuollaan nälkään ja tauteihin. Tampereen taistelun arvet aristavat osin vieläkin – sata vuotta myöhemmin.

Punaisten suojelukunnissa oli kaikkiaan noin 30 000 miestä. Mannerheimille Tampereen taistelu oli vapaussota. Kaksi sotilasjunaa lähti Helsingistä kohti Pohjanmaata. Tampereen kaikki tehtaat seisoivat (mm. Finlayson, Klingendahl, Tampella, Attila, Hyppönen). Sodan eräiksi merkittävimmiksi tekijöiksi osoittautuneet jääkärit tulivat laivalla Vaasaan. Jääkäreiden ohimarssin Vaasassa otti vastaan Mannerheim. Mannerheimin päämaja oli mm. junassa ja Vilppulassa.

UNTO VASKUU