Helsingin Reservin Sanomat
  • Ilmestymisaikataulut
  • Toimitus
  • Yhteydenotto
  • PDF-versiot
  • Vanhat numerot
  • Mediakortti ja hinnasto
  • Etusivu 5/2017
  • Pääkirjoitus 5/2017
  • HRUP:n puheenjohtajalta
  • HELRESP:n puheenjohtajalta
  • Kolumni
  • Toimintakalenteri
  • Onnittelemme
  • Kirjaesittelyt

Sisällissota olisi voinut ratketa rautateillä heti alkuunsa

Rautatiesota 1918 – taistelut Savon rintamalla

Juuri sisällissodan alla valmistunut Karjalan rata teki Pieksämäestä risteysaseman, jonka valtaamalla punaiset olisivat voineet jopa ratkaista sodan ennen kuin se kunnolla alkoikaan – tai tehdä sodankäynnin valkoisille ainakin äärimmäisen vaikeaksi. Punaisten katse ei kuitenkaan kohonnut kartalla tarpeeksi ylös vaan keskittyi tiukasti omaan elinhermoon, Riihimäki–Pietari-rataan.

Tämä likinäköisyys johtui siitä, että 26. tammikuuta saapuvaksi luvatun ”suuren asejunan” suojaamis- ja aseidenjakosuunnitelma oli käytännössä punaisten ainoa sotasuunnitelma. Tarkoitus oli kyllä lähteä Kouvolasta etenemään Savon rataa toisella junalla, mutta liikkeelle lähtö myöhästyi – vain muutamia tunteja, mikä tekee Savon sodan alkuhetkistä jännitysnäytelmän.

Sisällissota oli mitä suurimmassa määrin rautatiesota. Silloiset maantiet eivät olisi mitenkään kyenneet kuljettamaan ennen näkemättömän suuria armeijoita. Radat toivat mukaan myös uuden aseen, hirviömäiset panssarijunat. Kaikki panssarijunat eivät tosin olleet keskenään vertailukelpoisia, sillä sellaisiksi sanottiin myös omatekoisia viritelmiä, jollainen syntyi veturin työntämästä hiekkasäkeillä suojatusta tavaravaunusta.

Savon rintamilla taisteli lukuisia myöhemmin tunnetuksi tulleita hahmoja, kuten presidentti Urho Kekkonen, nobelisti Artturi Ilmari Virtanen, keksijänero Eric Tigerstedt, talvisodan sankarit Armas Kemppi ja ”Motti-Matti” Aarnio, jatkosodan Päämajan ”aivot” Valo Nihtilä ja kenraali Kustaa Tapola… Erikoisin Savon sotureista oli salaperäinen saksalainen ”yliluutnantti” Karl von Zedtwitz zu Hackenbach, joka todellisuudessa oli itävaltalainen korpraali Karl Müller.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos ja paikallishistorioitsija, joka on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä historiateoksia. Teatterikuninkaan sota – Kustaa III:n ja Katariina Suuren taistelu Kymijoesta ilmestyi vuonna 2015.

Sakari Viinikainen: Rautatiesota 1918 – taistelut Savon rintamalla (Docendo 2017), sidottu, 326 sivua.

Piirien nettisivut

Lue Helsingin Reservin Sanomien paperilehden näköisversiot:

Helsingin Reserviupseeripiiri Facebookissa

Helsingin Seudun Reserviläispiiri Facebookissa

Kirjaesittelyt

Krihaoperaatio, luostari tai vankila ja turvallinen arki

24.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Vain sodassa kuollut mies – Kadonnut, kaatunut, teloitettu?

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Kätketyt kiväärit, veriset pistimet

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Toimitus

Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Toimitus
ossi.ikonen  hrup.fi
jari.gerasimoff  helresp.fi

Osoitteenmuutokset

Ensisijaisesti sähköisesti jäsenrekisterin eAsiointiin.

Henkilökohtainen asiointi

puh. (09) 4056 2010
jasenasiat  reservilaisliitto.fi

Yhteydenotto

Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 Operaatio KAGAALI, lukijan kommentti
Scroll to top