Helsingin Reservin Sanomat
  • Ilmestymisaikataulut
  • Toimitus
  • Yhteydenotto
  • PDF-versiot
  • Vanhat numerot
  • Mediakortti ja hinnasto
  • Etusivu 3/2018
  • Kolumni: Toukokuun 16. päivänä 1918 Helsingissä
  • Toimintakalenteri 3/2018
  • Onnittelemme 3/2018
  • Kirjaesittelyt

Lapset sisällissodan uhreina

 

Mervi Kaarninen, Punaorvot 1918, Minerva Kustannus Oy 2017

 

Mervi Kaarninen on yliopistonlehtori ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut suomalaisen yhteiskunnan historiaa koulutuksen, naisten, lasten ja nuorison näkökulmasta.

 

Suomen sisällissota vuonna 1918 oli myös lasten sota. Lapsia joutui vanhempiensa mukana vankileireille ja heitä myös syntyi siellä. Sisällissodan jälkeen Suomessa oli lähes 15 000 orpoa, joista valtaosa oli punaisia lapsia eli punaorpoja.

 

Punaorvot 1918 kertoo ortolasten kohtaloista sisällissodan jälkeen. Heidän sotansa jatkui vielä vuosia, kun punalesket kamppailivat toimeentulovaikeuksien kanssa. Tämän kirjan pääosassa ovat tamperelaiset punaorvot, joita kaupunkiin jäi noin 500.

 

Sisällissodan jälkeen valtiovalta, kunnat, hyväntekeväisyys- ja naisjärjestöt ryhtyivät pelastamaan punaorpoja perustamalla satoja lastenkoteja, lastenseimiä ja päiväkoteja.

 

Punaorpojen huolto oli merkittävä askel myös Suomen lastensuojelun kehitykselle. Alkunsa saivat myös Suomen Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) sekä Pelastakaa Lpaset ry., jota olin perustamassa presidentin puoliso Ester Ståhlberg.

 

On laskettu, että Suomeen jäi Sisällissodassa noin 20 – 25 000 punaorpoa. Kerjuuretket olivat yleinen näky. Myös sotavangit oli tietty ongelma orpojen ohella. Viipurissa oli 755 orpoa ja Tampereella 500 punaorpoa. Suurimmissa kaupungeissa Helsinki, Tampere, Turku ja Viipuri – ongelma oli pahimmillaan.

 

Perustettiin ns. Huoltokomitea, joka Ester Hällströmin johdolla teki hyvää työtä punaoprpojen hyväksi. Tampere oli teollisuuden keskus ja työväestön kaupunki, joka näkyi myös punaorpojen suhteen. Jokapäiväinen näky Tampereella olivat punalesket työn haussa. Myös hätäaputöitä järjestettiin Tampereen tehtailla.

 

Sijaiskoteja järjestettiin mm. Pohjanmaalle ja Etelä-Savoon. Marttojen apua aloitettiin mm. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Tampereelle saatiin järjestettyä noin 1600 sijaiskotia. Harrastuksia ja opintoja yritettiin järjestää. Aina esiintyi kritiikkiä ja ongelmia.

 

Turun Lausteeseen perustettiin Orpola. Samoin Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin v. 1921. Työteliäät punalesket saiuvat vauhtia köyhäinhoidon hyväksi. Solmittiin huoltosopimuksia, joita tarkastajat valvoivat. Mottona oli ”Älä lyö lyötyä”. Myös eläkejärjestelyjä alettiin puuhata.

 

UNTO VASKUU

Piirien nettisivut

Lue Helsingin Reservin Sanomien paperilehden näköisversiot:

Helsingin Reserviupseeripiiri Facebookissa

Helsingin Seudun Reserviläispiiri Facebookissa

Kirjaesittelyt

Krihaoperaatio, luostari tai vankila ja turvallinen arki

24.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Vain sodassa kuollut mies – Kadonnut, kaatunut, teloitettu?

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Kätketyt kiväärit, veriset pistimet

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Toimitus

Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Toimitus
ossi.ikonen  hrup.fi
jari.gerasimoff  helresp.fi

Osoitteenmuutokset

Ensisijaisesti sähköisesti jäsenrekisterin eAsiointiin.

Henkilökohtainen asiointi

puh. (09) 4056 2010
jasenasiat  reservilaisliitto.fi

Yhteydenotto

Mannerheim-ristin ritari 9 Eero Kivelä Sisällissodan 1918 unohdetut taistelut
Scroll to top