Markku Reimaa: Pohjoismaiden yhteistyö oli vaihtoehto Saksan ”uudelle järjestykselle” Euroopassa.

Pohjoismaisia yhteyksiä Saksan vallan varjossa 1940-1944

”Suomen ja Ruotsin suhtautuminen Saksaan ja Neuvostoliittoon oli kulkenut jatkosodan alkaessa eri suuntiin. Kun Ruotsin lähettiläs Karl Ivan Westman esitti avoimesti kritiikkiä suomalaisjoukkojen etenemiselle Viipurista eteenpäin, presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim julistivat lähettilään syyskuussa 1941 ei toivotuksi Ruotsin edustajaksi, persona non grataksi, eli poistumaan Helsingistä. Ainutlaatuinen episodi maiden välisissä diplomaattisuhteissa.”

”Suomen ja Tanskan kauppavaihto oli merkittävästi suurempaa jatkosodan aikana kuin Suomen ja Ruotsin kauppa. Tanskalaiset tarvitsivat nikkeliä ja kuparia, Suomi elintarvikkeita. Kun tanskalaiset pyysivät ylimääräisen tonnin kuukausiannoksen kuparia Outokummulta, sieltä vastattiin myöntävästi; edellyttäen, että saamme hernesoppaan sopivaa sianlihaa tonnin kuukaudessa!”

Toisen maailmansodan voitosta taisteltiin niin maalla, merellä, ilmassa kuin ihmisten mielissäkin. Saksan voittokulku aina Venäjän retken alkamiseen kesällä 1941 oli vastustamatonta. Tavoitteena oli Euroopan hegemonia, taloudellinen omavaraisuus ja uuden eurooppalaisen ihmisen ”terve kulttuuri”.

Pohjoismaat kokivat Saksan politiikan eri tavoin. Pohjoismaiden yhteinen tavoite oli 1930-luvulta alkaen ollut puolueettomuus ja pysyminen suurvaltaselkkausten ulkopuolella, mutta se ei onnistunut. Kesällä 1945 Pohjola oli hajallaan, mutta kysymykset Pohjoismaiden talousunionista tai jopa valtio- tai puolustusliitosta olivat olleet pohdinnassa jo sotavuosina.

Talvisodasta alkoi Pohjoismaiden solidaarisuuden testi. Kun Tanska ja Norja miehitettiin, kysyttiin, miten ylläpitää pohjoismaista elämänmuotoa uudessa tilanteessa. Tanska pyrki säilyttämään oman poliittiset instituutionsa, Norjassa oma natsipuolue oli kovakouraisesti mukana saattamassa valtaan uutta järjestystä.

Suomi päätti taistella Saksan rinnalla talvisodan vääryyksien korjaamiseksi. Maa oli valmis mukautumaan Saksan johtamaan järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta, vaikka suuri riippuvuus Saksan kaupasta ei antanutkaan paljon vaihtoehtoja.

Ruotsille Saksan kauppa tarjosi elintason säilyttämisen sota-ajan rajoituksista huolimatta. Ruotsin kannalta Suomi harjoitti väärää politiikkaa sekä Berliinin että Moskovan suuntaan. Sodasta irtauduttaessa Helsingin ja Tukholman suhteet olivat tulehtuneet.

VTT Markku Reimaa (s. 1943) on pitkän linjan diplomaatti. Hän on toiminut mm. Suomen pysyvänä ETYK-suurlähettiläänä Wienissä ja aseriisuntalähettiläänä Genevessä.