Helsingin Reservin Sanomat
  • Ilmestymisaikataulut
  • Toimitus
  • Yhteydenotto
  • PDF-versiot
  • Vanhat numerot
  • Mediakortti ja hinnasto
  • Etusivu 2/2016
  • Toimintakalenteri
  • Kolumni
  • Onnittelemme
  • Kirjaesittelyt

Paasikivi vaikuttajana

Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri on jälleen kirjoittanut Suomen historiasta. Tällä kertaa kirjan aiheena on Juho Kusti Paasikiven vaikutuksesta Suomen sodan jälkeisen ajan Suomessa. Kirja on jatkoa Pekka Visurin edelliselle kirjalle Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat.

Kesän 1944 taisteluissa Suomen rintamat vakiinnutettiin, millä luotiin edellytykset aselevolle ja välirauhalle. Tasavallan presidentiksi elokuun alussa nimitetyllä marsalkka Mannerheimilla oli keskeinen rooli siirryttäessä sodasta rauhaan. Hänen tärkeimmäksi apulaisekseen kohosi marraskuussa pääministerinä aloittanut J. K. Paasikivi. Paasikivi hoiti käytännössä politiikan johtamisen.

Mannerheim antoi ”Paasikiven linjalle” vahvan tukensa. Presidentti ja pääministeri olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä ja edellytti myös yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Yhtä lailla tärkeää oli sisäpoliittisen tilanteen pitäminen vakaana.

Maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945 Suomi oli ehtinyt olla irti sodasta jo useita kuukausia. Kuitenkin vasta Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 mahdollisti Suomen aseman pysyvämmän vakiinnuttamisen.

J.K.Paasikivi joutui sodan jälkeen selvittämään asekätkentään liittyviä ongelmia Neuvostoliiton kanssa. Helppoja eivät myöskään olleet neuvottelut valvontakomission kanssa pikkutarkoista sotakorvaustulkinnoista. Valvontakomissiosta vain Neuvostoliitto piti kiinni jopa pikkumaisella tarkkuudella rauhansopimuksesta.

Paasikivi oli keskeisessä ja vaikeassa asemassa, kun rauhansopimukseen liittyvistä sotakorvauksista neuvoteltiin. Porkkalan vuokra-alue oli myös vaikea asia Suomelle. Presidenttinä ollessaan vuonna 1955 Paasikivi sai sovittua Neuvostoliiton kanssa, että Porkkalan vuokra-alue palautetaan takaisin Suomelle. Se oli Paasikiven itsensä kannalta ehkäpä suurin saavutus urallaan.

Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli noudatettava toimissaan varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Tämä onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle puolueettoman Ruotsin kupeeseen.

VTT, professori Pekka Visurin kirjan keskeisiä lukuja ovat: kesän 1944 suurtaisteluista aselepoon, välirauhansopimuksen ehtojen täytäntöönpanon alku, kamppailu sisäpoliittisesta vallasta talvella 1945, sodan päätös Euroopassa ja heijastukset Suomeen, Pariisin rauhansopimuksen valmistelu kiristyvässä ilmapiirissä, rauhankonferenssi Pariisissa ja loppupäätelmät: miten Suomi selviytyi?

Pekka Visuri, Paasikiven Suomi, ISBN 978-952-291-172-8, Docendo 2015, 280 sivua

paasikivensuomi

Piirien nettisivut

Lue Helsingin Reservin Sanomien paperilehden näköisversiot:

Helsingin Reserviupseeripiiri Facebookissa

Helsingin Seudun Reserviläispiiri Facebookissa

Kirjaesittelyt

Krihaoperaatio, luostari tai vankila ja turvallinen arki

24.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Vain sodassa kuollut mies – Kadonnut, kaatunut, teloitettu?

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Kätketyt kiväärit, veriset pistimet

10.11.2020/in 06/2020, 06/2020 kirja-arvostelut /by Ossi Ikonen

Toimitus

Döbelninkatu 2
00260 HELSINKI
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Päätoimittaja
Tomi Alajoki
puh. 045 128 3636
reservinsanomat  hrup.fi

Toimitus
ossi.ikonen  hrup.fi
jari.gerasimoff  helresp.fi

Osoitteenmuutokset

Ensisijaisesti sähköisesti jäsenrekisterin eAsiointiin.

Henkilökohtainen asiointi

puh. (09) 4056 2010
jasenasiat  reservilaisliitto.fi

Yhteydenotto

Haastattelussa Bo Luther Sinisen reservin ampumakilpailut
Scroll to top