03/2015 puheenvuoro

juha_parkkonen

Juha Parkkonen

yliluutnantti (res)
Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja
puheenjohtaja ät helresp.fi


Osana puolustusvoimauudistusta, noin 900 000 reserviläistä sai toukokuussa postia, jossa kerrottiin eräitä asevelvollisuusrekisterin tietoja.


Kevään kohutuimmat kirjeet

Vuonna 2010 suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtineen, ns. Siilasmaan työryhmän raportissa käsiteltiin puolustusvoimille yhteydenpidon kehittämistä asevelvollisiin. Työryhmä suositteli kehittämään asevelvollisen tietojärjestelmän, jolla mahdollistetaan tietojen vaihto ja vuoropuhelu asevelvollisen ja puolustusvoimien välillä ennen kutsuntaa, kutsunnan ja varusmiespalveluksen välissä, varusmiespalveluksen aikana sekä reservin aikana. Vaikka monet työryhmän esityksistä on jo toteutettu, asevelvollisten sähköistä asiointipalvelua ei vielä ole lanseerattu.  Hankkeen verkkainen edistyminen on ymmärrettävää koska maanpuolustuksen kannalta kriittisten tietojen käsittelyn täytyy tapahtua ehdottoman turvallisesti. Lisäksi sähköinen tunnistaminen ei ole edistynyt Suomessa yhtä nopeasti kuin esim. naapurimaassamme Virossa, joka tarjoaa nykyisin jopa ulkomaalaisille mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita Viron valtion takaaman sähköisen tunnistautumisen avulla.

Verkkoasioinnin sijaan, puolustusvoimat lähestyi reserviläisiä kirjeellä. Osana puolustusvoimauudistusta, noin 900000 reserviläistä sai toukokuussa postia, jossa kerrottiin eräitä asevelvollisuusrekisterin tietoja ja annettiin ohjeet mahdollisten virheellisten tietojen korjaamiseen. Kirjeessä ja sitä tukevassa viestinnässä korostuu ajatus siitä, että jokainen tehtävä on tärkeä ja jokaista tarvitaan poikkeusoloissa. Sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen sai kirjeessä päivitetyn tiedon tehtävästään ja joukostaan. Työantajan varaamat reserviläiset tietävät työskentelevänsä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen parissa. Puolustusvoimien reserviin kuuluvilla ei ole yksilöityä poikkeusolojen tehtävää. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat määrää reserviläisen osaamistaan ja toimintakykyään parhaiten vastaavan tehtävään. Kyseessä voi olla aikaisemmin perustettujen joukkojen henkilötäydennys tai uusien joukkojen perustaminen. Reserviläiskirjeessä todetaan lisäksi, että moni arkityö on myös merkittävä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden turvaamiselle.

Olin melko varautunut kuullessani ensimmäisen kerran suunnitelmista lähettää sijoituksesta kertova kirje koko reserville. Odotin kirjeen herättävän runsaasti negatiivista keskustelua. Myönnän olleeni väärässä. Reserviläiskirje on mielestäni saanut tähän mennessä runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja kiinnostus asiaa kohtaan on jatkunut jo viikkoja. Kirje on aktivoinut reserviläisiä, jotka ovat sankoin joukoin lähestyneet mm. puolustusvoimien aluetoimistoja saadakseen lisätietoja tai päivittääkseen tietonsa ajantasalle.  Kielteiset kommentit ovat tulleet lähinnä tehtäväänsä tai tehtävän puuttumiseen pettyneiltä reserviläisiltä sekä henkilöiltä, jotka muutenkaan eivät ole olleet sitoutuneita maamme aseelliseen puolustamiseen.

Kaiken kaikkiaan reserviläiskirje on ollut menestys suomalaiselle asevelvollisuudelle. Se on nostanut tietoisuutta maamme laajaan reserviin perustuvasta puolustusratkaisusta kansalaisten keskuudessa. Reserviläiskirje on laajassa mitassa muistuttanut reserviläisiä yhteydenpidosta puolustusvoimien kanssa. Riippumatta reserviläisen tehtävästä, puolustusvoimat on kirjeen avulla motivoinut ja tunnustanut jokaisen reserviläisen merkityksen Suomen puolustamisessa. Reserviläiskirjettä voidaan pitää jo tässä vaiheessa myös kaikkia suomalaisia koskettavana kollektiivisena kokemuksena. Lähes miljoona suomalaista on saanut henkilökohtaisen viestin siitä, miten juuri häntä tarvitaan maanpuolustuksessa. Reserviläiskirjeen käsittely tiedotusvälineissä ja esim. julkisuuden henkilöiden antamat kommentit ovat antaneet reserviläisille mahdollisuuden olla osa yhteistä, suurta tarinaa.

Vapaaehtoisen maanpuolustus mainittiin vain lyhyesti reserviläiskirjeessä. On odotettavaa, että tarkka tieto poikkeusolojen tehtävästä voi kannustaa reserviläisiä esim. kehittämään tehtävänsä edellyttämää osaamistaan vapaaehtoisesti reserviläistoiminnassa tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla. Reserviläisiä, joilla ei ole määrättyä tehtävää, on ohjattu ylläpitämään sekä ammatillista että sotilaallista osaamista sekä fyysistä toimintakykyä, jolloin heidän sijoitettavuutensa paranee. Meidän tulee olla valmiina tarjoamaan näille uusille, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneille reserviläisille hyödyllistä ja laadukasta toimintaa.

Jaa uutinen: