Jääkärien merkitys

Viime vuonna alkoi Suomessa juhlavuosien sarja, kun jääkäriliikkeen perustamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Marraskuun 20.päivänä 1914 suomalaisia aktivisteja kokoontui Ostrobotnialle miettimään keinoja Suomen itsenäistämiseksi. Euroopassa elettiin levottomia aikoja, koska ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Suomesta puuttui oma sotaväki, jonka kouluttaminen tulisi aloittaa pikaisesti. Apu löytyi Saksasta, joka lupasi jo tammikuussa 1915 tukea Suomea kouluttamisasiassa.

Ensimmäiset lähes 200 suomalaista vapaaehtoista saapui 25.2.1915 Saksaan Lockstedtin leirille aloittamaan sotilaskoulutuksen. Kurssi piti naamioida muuksi kuin sotilaskoulutukseksi. Niinpä kurssia nimitettiin Pfadfinder-kurssiksi.

Keisari Vilhelm II antoi elokuussa 1915 määräyksen, jolla Pfadfinder-kurssi laajennettiin vahvennetun pataljoonan kokoiseksi. Pataljoona sai jo toukokuussa 1915 nimeksi Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

Värväystoiminta organisoitiin koko maan kattavaksi. Salainen värväystoiminta hoidettiin Uusi Metsätoimisto-peitenimen alla. Kokonaisuudessaan saksalaiseen koulutukseen osallistui 1897 suomalaista.

Jääkäripataljoona 27 tarvitsi sotakokemusta. Niinpä majuri Maximilian Bayer esitti, että pataljoona sijoitettaisiin itärintamalle nykyisen Latvian alueella sijaitsevalle Misse-joelle. Rintamalle pataljoona siirtyi kesäkuussa 1916. Pataljoonan vahvuuteen kuului 39 upseeria, 1410 miestä ja noin 200 hevosta. Pataljoona siirrettiin myöhemmin Riian-lahden ja Libaun kautta Aa-joelle.

Suomen itsenäistyminen tapahtui Svinhufvudin senaatin esityksestä, jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917. Vuoden 1918 tammikuun 27 päivänä kulminoitui punakaartien ja hallituksen joukkojen Etelä-Suomessa toiminnaksi. Eteläisen Suomen suuret kaupungit jäivät punaisten joukkojen haltuun. Helmikuussa 1918 pataljoona hajotettiin ja henkilöstö siirrettiin Suomen hallituksen joukkojen palvelukseen. Valkoinen armeija sai kertaheitolla mm 13 majuria, 41 kapteenia ja 423 aliupseeria.

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan helmikuussa 1918. Jääkärien vaikutus vapaussodan kulkuun ja lopputulokseen oli lähes korvaamaton. Suomessa oli ainoastaan Venäjällä upseerikoulutuksen saaneita ennen jääkärien tuloa sotaan. Vapaussotaan osallistui kaikkiaan 1261 Saksassa koulutuksen saaneita. Heistä kaatui 127.

Talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 jääkärien keski-ikä oli jo noin 50 vuotta. Nuorimmatkin jääkärit olivat 40-vuotiaita. Talvisotaan osallistui 774 jääkärikoulutuksen saanutta, joista kaatui 18. Talvisodan alkaessa kaikkien ylempien yhtymien komentajat olivat jääkäreitä. Yleisesikuntakoulutuksen heistä osa oli saanut joko Ruotsissa tai Ranskassa.

Jatkosodassa jääkärien osuus armeijan ylimmässä johdossa oli hallitseva. He kaikki hoitivat tehtävänsä mallikelpoisesti. Peräti 49 jääkäritaustaista sotilasta ylennettiin kenraalikuntaan. Mannerheim-ristillä palkittiin kaikkiaan 20 jääkäriä.

100-vuotisjuhlia on Suomessa useita peräkkäin. Kaikki liittyvät tavalla tai toisella jääkärien historiaan.