Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja
Menemättä pidemmälle yhteiskuntaopin puolelle tai valtiotieteelliseen syväpohdiskeluun, voi todeta, että eduskunnan päällimmäisin tehtävä on säätää lakeja.
Meille tarjotaan medianäytelmää SOTE-uudistuksesta, joka on sekä mörkö että koskaan valmistumaton Iisakinkirkko. Poliittiset puolueet eivät näytä pystyvän sitä laiksi muotoilemaan. Kuitenkin Suomessa on valmistelussa vähintään kolme turvallisuuteemme suoraan vaikuttavaa lain laadintaa, joiden kohtalo näyttää yhtä huonolta.
Turun terroristisen teon jälkeen – tavallisesti näitä taidetaan nimittää terrori-iskuiksi – koko poliittiselle kentälle oli selvää, että tarvitsemme tiedustelulain selkeällä verkkotiedustelun mahdollistamisella. Nyt kun aikaa on kulunut, etenkin oppositio ei näe laille enää kiirettä. Voi olla, että lainsäätäjät innostuvat asiasta vasta seuraavan iskun jälkeen uudestaan. Kansalaisille tämä merkitsee selvää hengenvaaraa, kansanedustajille ilmeisesti ei edes poliittisen työuran riskeeraamista.
Samoin tuntuu vesittyvän laki kaksoiskansalaisten tehtävistä Suomen puolustuksen tehtävissä. Nyt ollaan havahduttu siihen faktaan, että syyllistytään syrjintään mikäli kaksoiskansalaisilta evätään tärkeimmät puolustusvoimien tehtävät, joissa ollaan tekemisissä salassa pidettävien tietojen kanssa. Syrjintä -sana lienee tätä merkillistä avoimuuspolitiikkaa ajavien tahojen tarkkaan valitsema. Keskustelussa on esitetty kaksoiskansallisuuden ongelma niiden osalta, joiden toinen kansallisuus on Venäjän. Etenkin, jos henkilöllä on sukulaisia Venäjällä, niin painostus nähdään mahdollisena. Ei niin kaukaa haettua, kun kyseessä on maa, joka lähettää puolihuolimattomia myrkyttäjiä päiväkeikoille Eurooppaan. Vieläpä sodankäynnin aseiksi luokiteltavia hermomyrkkyjä käyttäen.
EU:n asedirektiiviin liittyvä aselain muutos lienee ainoa etenevä lakihanke. Tämän aiheen tiimoilta liitot ovat tavanneet niin virkamiehiä kuin sisäministeriäkin. Lausuntoja on annettu ja onpa jopa Töölön radalla yritetty asiaa selväksi tehdä. Tuleeko maanpuolustukselle ja reserviläisille parempaa lakia, sitä en osaa yhden lyhyen tapaamisen perusteella sanoa. Nopeasti nousee esiin kansainväliset asetukset tai jokin outo EU-paine. Kummankaan ei tulisi estää jatkamista nykyisen kaltaisella ampuma-aselailla. Vastaavat ”paineet” lienevät johtaneen maamiinojen kieltoonkin; taisivat silloinkin olla lopulta hyvin paikallisia. Pohjoismaiden pääkaupungeista Helsinki loistaa 2000-luvun tilastoissa pienimmällä määrällä vakavia ampuma-aseella tehtyjä rikoksia.
Neljäskin laki tulee vaikuttamaan turvallisuuteemme – laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Tässä on jälleen liitoilla tärkeä paikka vaikuttaa. Jos sotilaallisten valmiuksien koulutus siirretään MPK:lta sokeasti puolustusvoimille, ilman merkittävää PV:n lisäresursointia ja vapaa ehtoisten panosta, koulutus tulee näivettymään.
Seuraavat vaalit tulevat, muistakaa äänestää ja jo nyt ottaa selvää jatkoon pyrkivistä ehdokkaistanne!
Piiri
Helsingin Seudun Reserviläispiirin yhdistysten toiminta on alkanut toimeliaana joka syksyiseen tapaansa. Positiivista kehitystä on myös nähtävissä uusien vapaaehtoisenmaanpuolustuksen yhdistysten liittyessä riveihimme. Yhdistystasolla kannattaa myöskin jatkuvasti etsiä jäsenistöstä niin palkittavia puurtajia kuin yhdistysten hallintotehtäviin soveltuvia luottamushenkilöitä. Yhdessä tekemisin periaate madaltaa jäsenten kynnystä ottaa vastaan uusia tehtäviä.
Hyvää syyskautta jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille!
Timo Soininen
puheenjohtaja ät helresp.fi
