Haastaja Saksasta

Kuka vapautti Suomen keväällä 1918? von der Goltz ja Mannerheim kapinan kukistajina ja venäläisten karkottajina

Dosentti Touko Perkon kirja Haastaja Saksasta – von der Golz ja Mannerheim 1918 ilmestyy maaliskuussa. Vuoden 1918 sisällissodassa valkoinen puoli sai merkittävää apua Saksasta. Kreivi Rüdiger von der Goltzin johtamat joukot nousivat maihin punaisten selustassa etelärannikolla. Hangon lisäksi saksalaiset tekivät Etelä-Suomeen kolme muuta maihinnousua.

Valkoisen Suomen historiankirjoituksessa saksalaisten roolia on haluttu vähätellä ”apujoukkoina”. Touko Perkon teos Haastaja Saksasta nostaa von der Goltzin sodan toiseksi ratkaisijaksi Mannerheimin rinnalle. Saksalla oli tärkeä rooli kapinan kukistamisessa, mutta kenties vielä suurempi merkitys venäläisten karkoittamisessa niin asein kuin Brestin rauhansopimuksellakin, joka lopetti Venäjän tuen punaisille.

Saksan keisarikunnan toiminta on esitetty myös yksioikoisesti suurvalta- ja siirtomaapolitiikkana. Tätä voi pitää jälkiviisasteluna: nekään aikalaiset, jotka tajusivat Saksan vaikutusvallan laajuuden, eivät pitäneet tilannetta ”itsenäisyyden irvikuvana”, vaan pienen maan välttämättömyyden sanelemana politiikkana tukeutua suurvaltaan.

Mannerheimin ja von der Goltzin perustehtävissä oli paljon samaa: kukistaa kapinaan nousseet punaiset ja estää bolsevismin leviäminen Suomeen. Kreivin ensisijainen tehtävä oli hankkia Saksalle luja jalansija Suomessa ja Itämerellä. Voittojensa myötä hänestä tuli ”pelastajakreivi”, Etelä-Suomen vapauttaja. Mannerheimin osa oli profiloitua pohjoisemman Suomen vapauttajana.

Saksalaisille oli tärkeintä varmistaa, ettei von der Goltz joutunut Mannerheimin komentoon, jotta kreivi pystyi käymään oman sotansa. Myöskään Mannerheimilla ei ollut halua yhteistyöhön. Hän ei halunnut jakaa kunniaa voitoista, eikä yhteistyö entisen viholliskenraalin kanssa muutenkaan houkutellut.

Mannerheim moitti kilpailijaansa ”poliittiseksi kenraaliksi”, jollainen hän itsekin oli. Saksalaiskenraalin arvio Mannerheimin taidoista oli murskaava: tämä oli korea ja korostetun aristokraattisesti käyttäytynyt ”operettikenraali”.

Globaalisti ajatteleville aatelismiehille sota ei ollut kapina eikä vapaussota vaan osa suursotaa, jossa ratkaistiin bolsevismin ja heidän omien keisarikuntiensa kohtalo. Molemmat ajoivat bolsevismin tuhoa vielä 1919, Mannerheim Suomen valtionhoitajana, von der Goltz saksalaisena komentajana Latviassa.

Touko Perko on Suomen historian ja journalistiikan dosentti sekä tuottelias tietokirjailija.

Haastaja Saksasta – von der Golz ja Mannerheim 1918 (Docendo 2018), sidottu, 443 sivua.