03/2020 puheenvuoro

Esittelyssä Helsingin Seudun Reserviläispiirin hallituksen jäsen Markku Haapala


Tervehdys!

Olen Uudenmaan jääkäripataljoonan 1.JK:n kasvatti. Alokasjoukkueemme johtajana toimi särmä vänrikki, Pekka Toveri. Aliupseerikoulussa meitä kasvatti ja kouli ylil Veli-Pekka Parkatti. Kolme kovaa kertausharjoitusta ja sitten työelämä oli saanut otteen. Kolmekymmentä vuotta toimin ravintola-alan yrittäjänä ja osakkaana.
Reserviläistoimintaan heräsin MPK:n tarkka-ammunnan peruskurssilla Syndalenissa 2002. Täälläkin tuttu mies PV:n valvojana. Pekka Ahola, AUK:n PST-linjan kouluttaja muisti minut parinkymmenen vuoden jälkeen nimeltä!? Tämä hämmästytti ja teki vaikutuksen, olinhan itse kiväärilinjan mies.

Tarkka-ampujakillassa olenkin toiminut 2003 eteenpäin, tästä killan hallituksen jäsenenä sekä rahastonhoitajana 2007-2018. Toisena kotijoukkueenani on Stadin Sissit. Molemmat rakentavat maanpuolustuksen kenttää omalla tarmokkaalla tavallaan.

Toimin aktiivisesti maakuntajoukossa, jolla on viime vuosinakin riittänyt motivoivia harjoituksia niin keltaisin kuin valkoisin kirjein. Yhteen hitsautunut porukka treenaa myös vapaa-ajallaan, sekä pienimuotoisesti yhdessä että kukin tahoillaan. Omat taidot kasvavat ja päivittyvät. Tämä harrastus ..tai vakaumus, on antanut mielekästä sisältöä ja korvaamattomia kytköksiä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia joita on ollut ilo vaalia!

Sotilaskilpailut valikoituivat Helsingin reserviläispiirin hallituksessa vastuualueekseni ja tehtävää olen toteuttanut ensin Seppo Siimeslehdon ja nyt Kati Pitkäsen parina. Oma kokemukseni sotilastaitokilpailuista on kertynyt niin Suomessa kuin ulkomailla, sekä kilpailijana ja huoltajana, että toimitsijana ja tuomarina toimimisesta.

Häyhä -tarkka-ammunnan SM kisat 2006 oli ensikosketus kotimaisten kisojen järjestelyihin. Näitä kertyi sittemmin useampi lisää ja 2013 kilpailin itsekin pitkän pyssyn ampujana. Myös Finnsniper Lohtajalla, kolmen miehen partiossa upeana kesänä 2017 on koettu. Suosittelen ehdottomasti. Hyviä tehtäviä. Upeaa maastoa. Hienoja aamuja. Ja tietysti se onnistumisen tunne, kun..

2009 tammikuussa pääsin seuraamaan Virossa järjestettävää Utria Dessant -talvikisaa tuomarikokelaana. Sille tielle ei vielä näy loppua. Kaikki tätä seuranneet talvi- ja kesäkisat olen saanut olla takaamassa tasapuolista kokemusta eri maiden joukkueille, kansainvälisen tuomariosaston kanssa.

Talven jälkeen seuraa siis kesä ja Erna, nykyisin Admiral Pitka -nimellä käytävä raaka tiedustelupartiokisa, jossa nelimiehiset joukkueet ottavat mittaa Viron soista ja aarnimetsistä, takaa-ajajien siivittäminä. Kokoonpanossa tulee olla voimaa, tietoa ja taitoa sekä tikissä oleva mentaalinen kestävyys. Olosuhteet ovat vaihdelleet näännyttävästä helteestä tuuliin ja ukkosiin ja jalan on noustava, jos maaliin tahtoo noin 120 km pituiselta reitiltä annetussa ajassa. Rasteilla on oltava +/- viiden minuutin aikaikkunassa, joten kaveria on tsempattava, kun katse alkaa painua kengänkärkiin. Rasteilla mitataan hyvin tavallisia sotilaan taitoja, mutta nokkeluus ja tiimityö ovat korostettuna näistä monissa.

Itävallassa järjestetty Grenadier on vetänyt kilpailijoita, pääosin eurooppalaisista NATO-maista ja Yhdysvalloista, mutta säännöllisesti myös suomalaisia, joita toimi monikansallisessa kouluttaja- ja toimitsijajoukossa. Sain kunnian toimia Tarkka-ampujakillan joukkueen huoltajana 2012 ja tämä kisa olikin toisenlainen. Pari ensimmäistä päivää kisaajille koulutettiin paikalliset toimintatavat ja käytettävät asejärjestelmät. Sitten siirryttiin kilpailuvaiheeseen, jolloin seuraavina päivinä, leiristä käsin tehtiin päivän rastikierrokset, suunnistus, pikamarssi, tiedustelu ja ammunnat, aseina Glock, Steyr AUG ja Steyr SSG 69. Tehtävät olivat realistisia ja ruokkivat halua onnistua. Ateriat nautittiin leirissä ja päivällisen jälkeen oli vapaa-aikaa. Tämä käytettiin poikkeuksetta kansainväliseen tiedon vaihtoon ja virkistäytymiseen. Joukkueet myös saattoivat tuoda omaa ohjelmaa näihin iltoihin.

Viimeisenä suoritettiin alppijääkärimarssi, jossa viiden tunnin aikana oli 15 kg pakkaus selässä käveltävä vuoren luo, huipulle ja ..sen yli. Helppoa!
Kaksi marssia suorittaneena, kaksi Edelweiss-merkkiä koristaa nyt lakkiani, kun vielä 2014 tiimini kanssa kilpailin, valitettavan viimeiseksi jääneessä Grenadier-tapahtumassa. Bundesheer, monen muun instituution tavoin, on joutunut säästökuurille, eikä rahaa suurten kisatapahtumien järjestämiseen enää ole herunut.

Myös kotimaisia jotoksia on kierretty kansainvälisellä twistillä, kun ranskalainen ystävämme on tahtonut osallistua suomalaisiin kilpailuihin. Niinpä olemme toisinaan koonneet joukkueen pikapikaa, lainanneet varusteitamme ulkomaanvahvistuksellemme ja taas on menty.

Tanskassa kevättalvella järjestettävä Blå Negl -kotiseutuharjoitus on suuri suosikkini, neljän hiippaillun yön perusteella. Tuossa konseptissa kaksi- tai kuusimiehiset tiimit suorittavat kahtena peräkkäisenä yönä rastitehtäviä ja suunnistavat voimakkaan vastaosaston varjostamana lehteviä metsäsaarekkeita ja mutaisia peltoja, jotka yöksi jäätyvät, mutta aamun tullen kertyvät saappaan pohjiin antamaan ryhtiä. Tehtävät ovat kekseliäitä versioita ..jälleen – jokaisen sotilaan perustaidoista.
Monesta muusta kilpailusta poiketen homma polkaistaan käyntiin yhteislähdöllä, ts. partiot, walkerit, viedään ajoneuvoin 45-60 km pituisen, jotakuinkin ympyränmuotoisen reitin eri puolille, josta reippaan tuliylläkön saattelemana tulisi oivaltaa oma sijainti, irtautua, ja suunnistaa omalle partiokohtaiselle kylmärastille noutamaan koordinaatit ensimmäiselle tehtävälle. Rasteja reitillä on toistakymmentä. Mukavimpana mainittakoon vaikkapa aina tarjottu mahdollisuus hileisen merenlahden piristävässä virissä suoritettavaan vesistönylitykseen, johon on ladattu hieman muita rasteja enemmän saavutettavissa olevia pisteitä. Aamun tullen rastit sulkeutuvat ja piilossa counterilta on voitava huoltaa ja levätä, kunnes seuraavana iltana kello 1900 rastikierto taas jatkuu. Sadeviitoista tarppi kaverin kanssa, tankkaus ja zZZ..!
Täälläkin kansainvälinen aspekti on mukana, rastimiehistön ja vastaosastoklusterien tullessa yhteistyömaiden sotilaista. Esikunta pitää yllä tilannekuvaa mobiilipartioiden, droonien ja vastaosaston tähyjen antaman tiedon perusteella. Suomalaisilla on tässä harjoituksessa voittoisa maine. Hunterit pitävät kunnia-asianaan saada kiinni jokaisen tiimin. Penaltina kiinnijäännistä partio menettää 100 pistettä, joka vastaa yhdestä tehtävästä tavallisimmin saatavaa pistemäärää. Maaliin on kuitenkin päästävä annetussa ajassa virallisen sijoituksen saadakseen, joten riskejäkin on otettava.

Oman joukkoni partio käväisi myös Walesin Brecon Beacons:ssa. Excercise Cambrian Patrol 2018 mittasi 1+1+6 -kokoisen tiedustelupartion kykyjä toimia pitkässä partiotehtävässä 35 kg varustuksen ja aseistuksen kanssa. Matkaa kertyi kahdessa vuorokaudessa noin 90 km vuoristoisen kansallispuiston alueella. Meidät otti vastaan Lontoon liepeillä, Aldershot:ssa sijaitseva joukko-osasto Queens Own Gurkha Logistics Regiment. Saimme siellä asekoulutuksen ja kuittasimme joitakin varusteita: suojeluasut, pimeänäkölaitteet ja tietty ne henkilökohtaiset aseet, SA80A2. Gurkhat olivat ystävällisiä ja kaikki sujui merkillepantavan hyvällä asenteella ja palvelualttiudella, vaikkakin brittiläisessä imperiumissa, ja sotavaltioissa yleisestikin, noudatettavaa paperityön perinnettä ei oltu unohdettu. Tässä kisassa myöskään huoltajan märkä uni kilpailun vauhdista ja actionista ei päässyt toteutumaan, vaan kisatiimien johto- ja huolto-osat lukittiin noiksi päiviksi Sennybridgen harjoitusalueen base campiin, ruokalan, messin ja meikäläisittäin nihkeähköjen majoitusparakkien väliin pyörimään ja kiroamaan kohtaloaan. Onneksi tästä toivuttiin nopeasti ja saimme humint-aseman perustettua. Tuhat sotilasta liki kolmestakymmenestä maasta. Melkoinen operaatio.

Kaikki nämä ja lukuisat muut toiminnot vain odottavat sinua, joka olet miettinyt “pitäisikö” tai “pystynkö”. Aloita vaikka jonkin aihealueen petraamisella, anna kaverille samanlainen tehtävä, käy marsseilla tai jotoksilla ja valitse sitten tavoite jostain oman aselajisi tai kiinnostuksesi mukaisesta kansainvälisestä tapahtumasta, ei välttämättä kilpailustakaan. Tee suunnitelma, kurkkaa kenkäkaappiin ja vilkaise matkalippukauppiaan tarjontaa. Siitä se alkaa. Keskustelut ja kokemusten jakaminen toisten maiden sotilaiden kanssa antaa perspektiiviä ja näkemystä tekemisen tekniikoista ja taktiikoista ja lisäksi elämänmittaisia ihmissuhteita, joita vahvempia saa hakea. Paluuta ei ole!

(..Sohvalta – Nouse!)

linkit:
https://maavoimat.fi/kaartin-jaakarirykmentti/varusmiehena-meilla
https://www.takilta.fi/
https://erna.ee/en/
https://www.facebook.com/pitkachallenge
https://www.blaanegl.dk/
https://www.forces.net/services/army/cambrian-patrol-what-it-and-who-takes-part
https://www.facebook.com/raidsmilitaires/

Jaa uutinen: