Case Kempele

Esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa

Kempeleen kunnassa on toteutettu yli 20 vuoden ajan erilaisia varautumisen kursseja yhteiskunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle yhteistyössä MPK:n ja puolustusvoimien kanssa. Kurssit on suunniteltu ja moduloitu aina kunnan omista lähtökohdista ottaen huomioon alueellinen toimintaympäristö.

Suomen Reserviupseeriliitto nimesi varautumistoimikunnan vuonna 2014, jossa yhdeksi hankkeeksi otettiin Pilottiprojekti Kempele 2016. Maanpuolustuskoulutusyhdistys päätti laatia vuoden 2017 aikana  varautumiskoulutuksen koulutusohjelman, jossa yhtenä projektina oli Kempeleen pilottimalli. Työstetylle mallille annettiin nimi: Case Kempele – esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa.

Tarkoitus ja työvaiheet

Pilotin yhtenä lähtökohtana on rekrytoida ja kouluttaa kunnan vapaaehtoisia reservin johtajia sekä vapaaehtoisia henkilöitä täydentämään poikkeusoloissa johtaja- ja käytännön osaajien vaje kunnan evakuointimuodostelmassa. Toisaalta jatkossa voidaan myös selvittää vapaaehtoisten henkilöiden käyttöä vakavissa normaaliajan häiriötilanteissa.

Peruslähtökohta pilotin ja Case Kempeleen rakentamiselle oli se, että Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi vuonna 2014 Kempeleen varautumisen pilottiprojektin ja sitoutui sen valmisteluun ja toteutukseen. Samalla Kempeleen kunnanjohtaja nimesi suunnittelua varten pääasiassa reserviläisistä kunnan varautumisen yhteistyöryhmän. Pohjois-Pohjanmaalla toimiva maanpuolustusjärjestöjen sekä viranomaisten yhteistyövaliokunta päätti koordinoida hanketta aluetasolla. Reserviupseeriliiton varautumistoimikunnassa pilotin valmistelu aloitettiin samana vuonna 2014.

MPK:n Pohjois-Suomen maapuolustuspiiri järjesti vuonna 2017 yhdessä Kempeleen kunnan kanssa rekrytointitilaisuuden ja pyysi puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoa lähettämään kutsun Kempeleen kunnassa asuville sopiviksi katsomilleen reservin päällystöön kuuluville henkilöille.   Tilaisuuteen kutsuttiin lisäksi myös muilla toimenpiteillä kokonaisturvallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä. Heille kerrottiin voimassa olevat evakuointia koskevat määräykset ja oman väestön evakuoinnin ja muualta tulevien evakuoitujen vastaanoton järjestelyt. Rekrytointitilaisuudessa koottiin evakuointiorganisaatioon ilmoittautuneet ja tiedusteltiin heidän halukkuuttaan sitoutua jatkokoulutukseen ja suunniteltavaan tulevaan tehtävään. Myönteisessä tapauksessa heille päätettiin hakea VAP-määräys.

Koulutusta jatketaan siten, että MPK:n kurssilla annetaan syventävää väestönsuojelukoulutusta. Jatkokoulutus eriytetään siten, että esimerkiksi kokoontumispaikkojen johtajiksi/varajohtajiksi sijoitetuille pidetään kurssi kokoontumispaikan toimintasuunnitelman laatimisesta käyttäen mallina laadittua kokoontumispaikan esimerkkisuunnitelmaa. Päämääränä on saada eri toimipisteille esimerkkisuunnitelman hallitsevat johtajat/varajohtajat, jotka pystyvät lyhyessä ajassa tilannekoulutuksen avulla saamaan toimipisteensä olosuhteiden vaatimaan valmiuteen.

Evakuoinnin koulutusta toteutetaan tulevina vuosina käytännön harjoitteluna joko oman kunnan elimien välillä tai yhdessä naapurikunnan kanssa. ’Maaliosastona’ voidaan käyttää evakuointiorganisaatioon sijoitettua henkilöstöä. Koulutus tapahtuu MPK:n kursseina ja koulutettavina ovat vapaaehtoiset reserviläiset sekä kolmannen ja neljännen sektorin aktiivit. Koulutetut sijoittuvat kunnan poikkeusolojen organisaation erilaisiin johto- ja vastuutehtäviin.

Suunnitelmat ja niiden edellyttämät toimenpiteet henkilöineen päivitetään määräajoin. Kunnan virka- ja työsuhteiset muodostavat evakuointiorganisaation virallisen rungon.  Kouluttajina toimivat osaajat eri yhteisöistä. Vapaaehtoisten sitoutumisella tuodaan evakuointityöhön merkittävä osaamislisä.  Koulutukseen osallistuneille reserviläisille sekä virka- ja työsuhteisille esitetään korvaavia kertausharjoitusvuorokausia, mikäli koulutustilaisuus täyttää vaadittavat edellytykset.

Kehityspolku

Kempeleen kunnan johtoryhmä osallistui vuonna 2002 viiden päivän ajan puolustusvoimien järjestämään Salama 2002 – sotaharjoitukseen. Harjoituksessa sotilaat joutuivat operoimaan Kempeleen kunnan taajaman alueella. Raportissa Oulun sotilasläänin komentajalle kerrottiin ne toimenpiteet, mihin kunnan on valmistauduttava, mikäli kunnan taajaman alueella tapahtuu sotilaallista toimintaa tai kunnan väestöä uhkaa sotilaalliseen toimintaan liittyviä vaaroja. Johtopäätös oli se, että on valmistauduttava evakuoimaan taajaman ja mahdollisesti koko kunnan väestö.

Sotaharjoituksesta saamani kokemuksen perusteella laadin RUL:n koulutustoimikunnassa vuonna 2003 raportin vapaaehtoisten mahdollisuuksista kunnan poikkeusolojen organisaatiossa evakuointia tehtäessä. Seuraavat toimenpiteet tehtiin koulutustoimikunnan varautumisjohtamisen työryhmässä ja suunnitelmaa täydennettiin vuosina 2005-2007 Varautumisjohtajan perus- ja jatkokurssilla.

MPK nimesi 2008 varautumissuunnittelua varten Vartu-jaoston. Minulla oli mahdollisuus olla mukana valmistelemassa kahden vuoden aikana Vartu-koulutusohjelmaa. Koulutusohjelmassa saatiin valmiiksi 1. Varautumisen perustaso: Turvallisuustietoinen kansalainen, 2. Jatkotaso: Toimintataitoinen kansalainen arjen häiriötilanteissa ja 3. Erikoistaso: Poikkeusolojen tuntemus kansalaisena. Aikaisemmin valmistellusta varautumisaineistosta ja koulutuskokemuksesta oli merkittävästi hyötyä jaoston koulutusohjelmaa laadittaessa.

Seuraavassa vaiheessa RUL:n nimesi vuonna 2013 varautumisen työryhmän, jossa valmisteltiin uusi moduloitu Varautumisjohtajan jatkokurssi sekä dia-esitys: Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnassa. Se painottui kuntien varautumiseen yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin sekä valotti vapaaehtoisten toimijoiden mahdollisuuksia. Kuten jo aikaisemmin toin esille, RUL perusti vuonna 2014 varautumistoimikunnan ja MPK vuonna 2017 varautumisen työryhmän. Varautumisen työryhmässä valmisteltiin vuoden 2017 aikana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen varautumiskoulutuksen koulutusohjelma.

Case Kempele on koulutusohjelman yksi pilotti mallinnettavaksi eri kuntiin. Esimerkkiä voidaan soveltaa kunnissa myös vakavissa häiriötilanteissa. MPK asiakirja 178/1.02.03/19.12.2017. Koko raportti Case Kempeleestä on saatavissa myös RUL:n sivuilta. Reserviupseeriliitto, Naisten Valmiusliitto, Reserviläisliitto, Maanpuolustusnaisten Liitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto ovat vahvistaneet tukensa MPK:n varautumisen koulutusohjelman toimeenpanolle.

Kari Ahokas

RUL:n varautumistoimikunnan vpj

Pohjan Jääkärikillan pj