Ajankohtaista

Tänä vuonna vietetään Reserviupseeriliiton 85-vuotisjuhlavuotta, ja tässä yhteydessä on myös paljon puhuttu siitä mitä tarkoittaa olla reservin upseeri. Liiton toiminnanjohtaja kirjoitti hyvän artikkelin reservin upseerien kaksoistehtävästä (luettavissa liiton kotisivuilla, rul.fi). Siviilissä toimimme vastuullisesti ja tavoitteellisesti, usein myös esimies- tai johtotehtävissä. Sotilaina pystymme hyödyntämään siviiliosaamisemme, mistä on ollut paljon hyötyä mm. eri rauhanturvatehtävissä.

Reserviläinen-lehdessä liittomme puheenjohtaja Mikko Halkilahti totesi hyvin, että reservin upseereilta saa ja pitääkin vaatia paljon. Meitä on koulutettu johtamaan omaa joukkoa omalla esimerkillä ja ammattitaidolla. Olemme myös sotilasvalassa vakuuttaneet, että ”Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.” Näinä aikoina, tätä lupausta on entistä tärkeämpi muistaa. Ja vaikka lupaus on sotilasvalasta, sitä on tietysti kohtuullista vaatia itseltämme myös arjessa ja siviilissä. ”Koulutettu, kenttäkelpoinen, oikeudenmukainen, rohkea, kannustava ja esimerkillinen, tällainen on suomalainen reserviupseeri.” – kuvailee Halkilahti. Tämä on helppo allekirjoittaa, tällainen on tuntemani reservin upseeri.

Reservin upseeri ottaa myös kantaa tärkeisiin asioihin, ja pyrkii parhaan kykynsä mukaan vaikuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseen. Tässä yhteydessä nousee usein esille kysymys siitä mitä yksittäinen reservin upseeri tai järjestöjämme voi sanoa ja mihin voidaan ottaa kantaa. Yksilöinä meitä ei luonnollisesti rajoita juuri mikään, järjestöinä säännöt useimmiten kieltävät puoluepoliittisen toiminnan. Mutta puoluepoliittisen toiminnan kieltäminen ei kiellä poliittisen toiminnan yleisesti. Olisi järjetöntä väittää, että liitto, piirit ja yhdistykset, joiden kaikkien yksi tehtävä on edunvalvonta, eivät saisi ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Käytännössä kaikki mikä ohjaa toimintamme on loppupeleissä politiikkaa. Oli se sitten turvallisuus-, puolustus-, talous, sisä- tai ulkopolitiikkaa. Jos poliittiseen keskusteluun osallistuminen olisi kielletty, järjestöt eivät voisi täyttää yhtä tärkeimmistä tehtävistään. On mielestäni vähintäänkin kohtuullista, että liitto ja myös piirit kertovat kantansa toimintaamme lähellä olevista aiheista ja osallistuvat julkiseen keskusteluun hyvällä tavalla. Vain kertomalla kantamme voimme saada äänemme kuuluviin.

Reservinupseeriliitto kokoontuu marraskuussa liittokokoukseen, jossa valitaan uusi valtuusto ja uusi (tai uudelleen) liiton puheenjohtaja. Kokouksessa vahvistetaan myös liiton strategia sekä yhtenä tärkeänä ohjenuorana kaikille toiminnalle, liiton arvot. Ensiksi mainittu on piirin kannalta tärkeä, liittovaltuusto on korkein päättävä elin liittokokousten välillä ja myös hyvä yhteistyöfoorumi eri piirien välillä. Toisesta en henkilökohtaisesti odota mitään yllätyksiä, itse toivon nykyisen puheenjohtajan jatkavan vielä toiset 3 vuotta. Kolmas onkin hyvin oleellinen, ja sillä luodaan sekä suunta toiminalle, että mielikuva koko järjestöstä. Kun otetaan huomioon ensi vuoden Suomen satavuotisjuhlallisuudet, meidän pitää tuoda entistä paremmin esille paitsi itsemme, myös arvomme. Suomen sotilasvahvuudesta yli 95% kuuluu reserviin. Suomalaisista 91% luottaa armeijaan. Tämä ei ole sattuma, vaan kertoo järjestelmämme toimivuudesta. Siitä kannattaa olla ylpeä. Sitä pitää kertoa!