Mikko Uola: Eritahtiset aseveljet – Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939-1944
Docendo 2015
ISBN 978-952-291-170-4
Sidottu, 555 sivua.
Kirjassa on Suomessa aiemmin julkaisematon kuvitus.
Perusteellisen tarkka tietokirja paneutuu kiisteltyyn kysymykseen Suomen ja Saksan aseveljeydestä.
Mikko Uolan tutkimus luotaa laajasti Suomea ja Saksan muita aseveljiä 1939-1944.
Mikko Uolan tutkimus luotaa laajasti Suomea ja Saksan muita aseveljiä 1939-1944.
Miten Suomi erosi muista Saksan aseveljistä toisessa maailmansodassa?
Perusteellisen tarkka tietokirja paneutuu kiisteltyyn kysymykseen Suomen ja Saksan aseveljeydestä. Mikko Uolan tutkimus nostaa keskusteluun keskieurooppalaiset yhteydet: mikä erotti Suomen muista Saksan rinnalla sotineista maista kuten Unkarista, Romaniasta tai Italiasta?
Dosentti Mikko Uolan tietokirja Eritahtiset aseveljet vastaa perinpohjaisesti kysymykseen siitä, miten Suomen suhde Saksaan erosi Saksan muiden aseveljien ja kanssasotijoiden toiminnasta. Kirjassa perehdytään yksityiskohtaisesti siihen, millaisista taustoista eri maat ajautuivat toiseen maailmansotaan ja aseveljeyteen tai liittosuhteeseen Saksan kanssa.
Saksalla ei ollut toisessa maailmansodassa yhtään todellista, aitoa liittolaista, joka olisi täysin jakanut sen sodanpäämäärät. Suomi onnistui kuitenkin säilyttämään riippumattomuutensa muita asevelimaita tehokkaammin. Eritahtiset aseveljet osoittaa, että Suomea arvostettiin suuresti niin Saksassa kuin muissakin asevelimaissa. Suomi toimi sodassa poliittisesti riippumattomampana kuin muut ja soti vain omilla rintamillaan sitomatta kohtaloaan Saksaan tai muihin kanssasotijoihin.
Suomella oli sota-aikana valittavana vain huonoja vaihtoehtoja. Suomi oli muiden asevelimaiden tavoin geopoliittisen asemansa vanki. Saksa oli niin suomalaisille kuin unkarilaisille ja romanialaisille pienempi paha kuin Neuvostoliitto, jonka maantieteellinen ja ideologinen levittäytyminen nähtiin todellisena vaarana.
Länsimaiden suhtautuminen jatkosodan Suomeen näyttäytyy välinpitämättömyytenä pientä valtiota kohtaan, joka vielä talvisodan aikana oli kelvannut malliesimerkiksi taistellessaan hyökkääjää vastaan.
Mikko Uola (s. 1943) on valtiotieteiden tohtori ja dosentti, joka on tutkimuksissaan käsitellyt Suomen itsenäisyysajan historiaa vuosien 1917-1918 väkivallasta toisen maailmansodan jälkeisiin vaaran vuosiin.
