Sotakorvausten seurauksia

Valtioneuvoston kanslia ja Helsingin yliopisto järjestivät 7.11.2012 Sotakorvausseminaarin. Nyt seminaarin puheenvuorot on koottu ja julkaistu.

Kansallisesta merkityksestään huolimatta sotakorvausten maksaminen alkaa ja niiden seurauksia on käsitelty kirjallisuudessa melko vähän. Suomen sotakorvaukset-teoksessa arvioidaan sotakorvausten teollisia, kansantaloudellisia, poliittisia ja henkisiä vaikutuksia tämän päivän näkökulmasta. Kirja palauttaa mieliin Suomen taloudellisen jälleenrakennuksen ja tämän kansallisen selviytymistarinan vaiheet ja niiden suuren merkityksen maan tulevaisuudelle.

Teoksen on toimittanut Hannu Rautakallio. Kirjoittajat ovat merkittäviä talouselämän asiantuntijoita ja tutkijoita: Tatjana Androsova, Hannu Heikkilä, Sakari Heikkinen, Niklas Jensen-Eriksen, Eino Ketola, Tauno Matomäki, Henrik Meinander, Karl-Erik Michelsen, Ilkka Nummela, Hannu Rautkallio, Pekka Sutela, Juha Tarkka, Seppo Tiihonen, Björn Wahlroos.

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat 300 miljoona dollaria 6 vuoden tavaratoimituksina. Kansallinen eheys saavutettiin jo 1930-luvulla. Tätä eheyttä kasvattivat raskaat sotavuodet ja etenkin tinkimätön halu hoitaa rankat sotakorvaukset ajallaan. Maa teollistui sotakorvausten myötä. Lapin sota 1944-1945 vaati myös osansa Lapin merkittävän jälleenrakentamisen myötä.

V. 1940 STK ja SAK solmivat kuuluisan ”tammikuun kihlauksen”, joka oli alkua perinteisille työehtosopimusneuvotteluille. V. 1945 luotiin työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä.
Lisänä sotakorvaustoimituksille olivat venäläisten erityisen korkeat laatuvaatimukset. Toisaalta nämä ja Suomen maine sopimuksistaan vastaavana maana, loivat oivallista pohjaa tulevalle merkittävälle kauppakumppanuudelle Neuvostoliiton kanssa. sotakorvaustoiminta perustui myös osittain tavaranvaihtosopimuksiin. Merkittäviä järjestöjä toiminnassa olivat mm. Soteva ja ASO, jonka viime mainitun instanssin aikaan saavana johtajana toimi Veikko Vennamo.

Lapin koskien valjastus sai aikaan alkusysäyksen merkittävälle vesivoimateollisuudelle. Suomen talous sai oppia Keynesin ja Beveridgen teorioista. Avainsanoja olivat rationalisointi, valtion hallinto ja sotateollisuus. Rahoitusta ohjasi ns. transfer-ohjelma, jota oli noudateltu jo 20-luvun Saksassa. Sotakorvaustoiminta ajoittui pääosin vuosiin 1945-1949. Kokonaan sotakorvaukset päättyivät v. 1952. Merkittäviksi aluemenetyksiksi rauhanteossa muodostuivat mm. Saimaan kanava, Karjalan kannas ja Petsamo. Porkkalan alue jouduttiin luovuttamaan myös Neuvostoliitolle, joka palautti Porkkalan takaisin Suomelle v. 1955. Suomi eli pitkään miehitysuhan varjossa.

Unto Vaskuu