Onko sota oikeutettu?

Yhteiskuntattieteiden tohtori Jouni Tilli on valtio-opin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän on elänyt Reisjärvellä Pohjanmaalla, joka on erilaisten uskonnollisten herätysliikkeiden vaikutusaluetta – tämä on avannut uskonnollisesta retoriikasta kiinnostuneelle tutkijalle mielenkiintoisen ikkunan uskonnolliseen vallankäyttöön.

”Suomen Puolustusvoimat ovat tässä isänmaan ja uskonnon asialla. Meiltä riistetty isien hien ja veren pyhittämä maa on niiden toimesta nyt saatu takaisin ja Jumalan palvelemisen vapaus sille jälleen palautettu. Isänmaallisesti ja uskonnollisesti on rajojemme siirtäminen niiden luonnollisille paikoilleen oikein ja välttämätöntä.” (Kenttäpiispa Johannes Björklund teoksessa Suomalainen ristiretki).

”Kutsun teitä pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan.” (Mannerheim 29.6.1941).

Jatkosodan alla luterilaisten sotilaspastorien piti pohtia kantaansa sotaan. Viides käsky kielsi tappamisen, mutta voiko sota olla oikeutettu? Talvisodassa oli kyse ollut puolustautumisesta, mutta jatkosodassa Suomi hyökkäsi. Perustellakseen sodankäynnin papit alkoivat puhua sodasta bolsevismia vastaan, ristiretkestä Itä-Karjalaan.

Suomen pyhä sota tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman jatkosotaan. papit tasapainoilivat päättäjien ja sotilaiden välissä – valoivat taistelutahtoa ja lohduttivat vastoinkäymisissä mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan Suomen kulloisiakin tavoitteita. Teos kuvaa elävästi ja runsain esimerkein pappien tilannetta jatkosodassa: Miten papit perustelivat hyökkäämistä Neuvostoliittoon? Minkälaisen kuvan he loivat vihollisesta? Miten saarnojen sävy muuttui, kun sotatapahtumat kääntyivät Suomelle tappiollisiksi?

Suomen pyhä sota perustuu YTT Jouni Tillin (1979) väitöskirjaan, joka palkittiin Jyväskylän yliopiston parhaana väitöskirjana vuonna 2013.

Mannerheimin päiväkäsky haastoi sotilaat Pyhään sotaan ja ristiretkelle. Oliko sota militaristinen seikkailu? Leimaavaa sodalle olivat pappien puheet ja kirjoitukset. Myös ristiretki ja Suur-Suomi-teemaa sivuttiin. Pastori Voitto Viro (1914 – 1999) pohti v. 1941 Jatkosodassa suhdettaan sotimiseen? Mitä Jeesus tekisi vastaavassa tilanteessa?

Esille tulivat mm. sotavankien luovutukset, rintamakarkureiden teloitukset, nationalismi sekä ylivoima ja talvisodan henki. Talvisota kesti 105 päivää ja päättyi Moskovan rauhaan 1940, laajoine alueluovutuksineen.

Piispa Sormunen pohti venäläistä sielunmaisemaa: valheellisuutta ja epäluottamusta, sadismia ja yleistä sairassieluisuutta, luovan kyvyn ja tahdon puuttumista sekä valtiota luovan kyvyn puuttumista. Hän pohti myös rasistista rotunäkemystä – erilaisuutta ja arvoja.

Unto Vaskuu