Droonien sota Ukrainassa. Miten niitä torjutaan?

Ukrainan sodassa on jo alkuhetkistä alkaen käytetty molemmin puolin huomattavan paljon erilaisia kauko-ohjattavia drooneja. Ukraina onnistui ottamaan uudenlaisilla aseilla hyvän etumatkan, joka vasta nyt on tasaantumassa. Ukrainassa käydään droonien sotaa.

Miksi käytetään ja miten torjutaan? Näistä asioista kuulijoille kertoi ja kysyjille vastasi runsaan kuvamateriaalin kera Ahti Lappi, eversti evp. 6.11.2024 Suojeluskuntatalon auditoriossa. Ajankohtaisen esitelmätilaisuuden oli järjestänyt Munkkivuoren Reserviupseerit yhdessä Helsingin Asehistoriallisen Seuran kanssa.

Ensimmäisen kysymyksen vastauksen voisi kiteyttää muutamaan pääkohtaan. Tekniikalla säästetään miehiä ja voidaan luoda uusi ulottuvuus tiedusteluun sekä kaukotoimintaan. Robotit eivät myöskään pelkää torjuntatulta ja suorittavat tehtävän loppuun elleivät tuhoudu torjunnasta.

Droonien täsmäohjauksella, joko monitorin tai ohjelmoinnin avulla, päästään suureen tarkkuuteen niin kuvaus/tulenjohto -tehtävissä kuin pommituksissakin. Kuormankantokyky on muutamassa vuodessa lisääntynyt ja laitteiden hinta pudonnut. Yhden 155 mm tykistöammuksen hinnalla voidaan valmistaa parvi kevyitä drooneja. Tosin tällöin kukin yksittäinen on varustettu pienellä ammuskuormalla, mutta usein riittää, että vaikeasti sammutettava palopommi osuu tarkasti juuri oikeaan kohteeseen, jolloin vaikutus voi olla suurempi kuin tykin ammuksella.

Itseohjautuvilla kamikatze-drooneilla nousee esille myös sodan moraalikysymykset. Voiko robotti päättää lopullisesti kohteen valinnasta, vaikka automatiikan avulla se on päässyt perille?

Kaiken aseistuksen ongelmaksi Ukrainassa on tullut erittäin laaja kirjavuus, koska materiaalia on kertynyt useista maista. Koulutukseen ja varaosien logistiikkaan kuluu aikaa ja varoja, jolloin uusien järjestelmien käyttöönotto ei tuota aina nopeasti toivottua tulosta. Innovaatioilla on myös tässä tilanteessa oma paikkansa, josta yhtenä hyvänä esimerkkinä on ukrainalaisten kehittämä vanhan ajan lentokoneelta näyttävä puurunkoinen drooni. Tämän häiveominaisuudet ovat metallirunkoon verrattuna aivan omaa luokkaa.

Droonien, kuten kaikkien lentävien maalien, torjunnassa on ydinkysymys kohteen havaitseminen, torjunta-aseen kohdistaminen ja maalin lukitseminen. Vuorokauden ajalla ja sääolosuhteilla on aina suuri merkitys. Jokaisella torjunta-aseella on myös oma rajattu torjuntakatve, joka rajoittaa aseen käyttöä.

Torjunnassa signaalihäirintää voi soveltaa alueellisesti, mutta myös esimerkiksi ajoneuvon katolle sijoitettavalla lähettimellä, jolloin ympärille muodostuu näkymätön ”suojakupu”.

Miten -kysymyksessä pitää muistaa se, että sotataito kehittyy tekniikan myötä jatkuvasti ja siihen liittyy myös torjunnan tehostuminen. Vanhoja menetelmiä ei kuitenkaan pidä unohtaa, koska mitään absoluuttista torjuntakykyä ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan. Kilpajuoksu jatkuu molemmin puolin.

Ilmatorjunnan päätehtävä on aina suojata kohdetta, ei niinkään osua yksittäiseen hyökkääjän lentolaitteeseen. Torjuntatilanteessa tulee punnittavaksi se, kannattaako uhrata jopa erittäin kallis oma torjuntaohjus, joita on vain rajallinen määrä, halpaan lennokkiin. Ja muistaa samalla, että pienikin kohteeseen osunut pommi voi kuitenkin saada aikaiseksi suurta tuhoa, jolloin hinta-ajattelu pitääkin katsoa aivan toisin. Torjuntatilanteessa ei myöskään ole aikaa tehdä kannattavuuslaskelmia.

Tiiviistä tietopaketista kuulijat saivat hyvät perustiedot ymmärtää päivittäistä uutisointia rintamalta sekä mietittävää siitä, miten asioita voisi kehittää myös Suomessa.

Teksti ja kuvat: Harri Lundelin, Munkkivuoren Reserviupseerit