Perinteitä, historiaa ja nykypäivää – Senioriupseerien retki 22.8.

Senioriupseerien kerhon kaikille avoin loppukesän retki suuntautui 22.8.2024 Länsi-Uudellemaalle. Matkalle osallistui runsaat 40 henkeä ja matkan vierailukohteina olivat Uudenmaan prikaati Tammisaaren Dragsvikissä sekä Kaarteen Sotamuseo ja Mosaiikki Lohjan Virkkalassa.

Bussimatkalla Helsingin rautatientorilta Tammisaareen valtatie 51 pitkin kuulimme Kirkkonummen/Siuntion tasalla Seppo Kulmalan esittämänä Göran Lindgrenin laatiman erinomaisen esitelmän Porkkalan luovuttamisesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi heti jatkosodan päätteeksi syksyllä 1944 ja alueen palauttamisesta vuoden 1956 alussa.

Ensimmäinen vierailukohteemme, Uudenmaan prikaati, on maamme ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Komentokielenä on suomi, mutta koulutuskieli ruotsi.

Varuskunta-alueen portilla ammattimaisesti suoritetun henkilöllisyystarkastuksen jälkeen jalkauduimme bussista entisen Upseerikerhon edustalle 140-vuotisen komean tammen alle oppaanamme toimineen ja oikeaksi varuskunnan käveleväksi tietokirjaksi osoittautuneen prikaatin kansliapäällikkö, kapteeniluutnantti Mikael Isbergin johdolla.

Vierailu käynnistyi prikaatin komentajan, kommodori Jyri Kopareen kerhon tiloissa pitämällä esityksellä 1.7.1998 alkaen merivoimiin kuuluvan valmiusyhtymän toiminnasta, jossa konkreettisesti näkyy sitoutumisemme kansainväliseen yhteistoimintaan mm. Ruotsin ja Yhdysvaltojen joukkojen kanssa.

Prikaati kouluttaa vuosittain noin 1500 varusmiestä, joista naisia noin kaksi prosenttia. Varusmiehet ovat lähinnä rannikkomaakunnista kotoisin olevia ruotsinkielisiä miehiä ja naisia. Osa palvelukseen tulevista on vain ruotsinkielisiä, mutta eri puolilta maata hakeutuu mukaan myös heitä, jotka haluavat oppia ruotsia. Ahvenanmaaltakin tulee vuosittain kourallinen vapaaehtoisia kuten myös ulkosuomalaisia, jopa Australiaa myöten.

Komentajan esityksen jälkeen kapteeniluutnantti Isberg johdatti joukkomme Uudenmaan prikaatin historiaan ja prikaatin killan erittäin vahvaan perinnetoimintaan. Entinen Upseerikerho ja ennen kaikkea hieman nykyisen kasarmin ulkopuolella sijaitseva Perinnekukkula (Traditionskulle) Kapteeninpuustelleineen, Perinne-bunkkereineen, tykkikenttineen ja sotamuseoineen konkretisoi Uudenmaan prikaatin merkitystä vuodesta 1626, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin aloitteesta perustettiin Uudenmaan rykmentti, ns. Creutzin rykmentti, Uudenmaan prikaatin perinnejoukko. Uudenmaan prikaatin ja -killan ylläpitämä perinne- ja historiatyö antaa ponnekkaan lisän Tammisaari/Hanko-seudun alueelliselle kehittämiselle ja identiteetille.

Ennen siirtymistämme bussilla Virkkalaan nautimme varuskunnan kolmella kielellä palvelevassa (ruotsi, suomi, englanti) ruokalassa maittavan torstaipäivän lounaan hernekeiton ja pannukakun kera.
Retkemme toinen mielenkiintoinen, mutta täysin erilainen vierailukohde oli Kaarteen sotamuseo ja Mosaiikkigalleria Lohjalla.

Vierailu alkoi juhlallisesti, kun isäntäpariskunta Teija ja Kalervo Kaarre toivottivat joukkomme tervetulleeksi innostavasti Porilaisten marssin soidessa bussista jalkautuessamme.

Sotamuseo, joka on toteutettu omakotitalon alakertaan, sai alkunsa entisen yrittäjän Kalervo Kaarteen henkilökohtaisesta keräilyharrastuksesta ja laajeni yksityiseksi sotamuseoksi tarjoten elämyksen sodistamme 1939–1944 kattaen rintama-, paikallis- ja henkilöhistoriaa. Vuosikymmenien mittaan hän on kerännyt hämmästyttävän kokoelman esineistöä, joka on sijoitettu autenttisen oloiseen ympäristöön. Museoon on huolellisesti rakennettu muun muassa Lottakanttiini, juoksuhauta, korsu, pommisuoja ja konekivääripesäke.

Esillä ovat myös lentäjäluutnantti Lauri Nissisen univormu ja kunniamerkit, joukossa myös Mannerheim-risti. Näyttelyvitriinissä on pienoismallidioraama, joka esittää Nissisen lähtöä viimeiselle taistelulennolleen. Nissinen kaatui taistelulennolla Kaukjärvellä 17. kesäkuuta 1944, kun luutnantti Urho Sarjamon ohjauskyvyttömäksi ammuttu Messerschmitt putosi hänen koneensa päälle pilven läpi molempien syöksyessä maahan.

Erinomaisen opastuksen lisäksi vaikuttavin ääni- ja valotehostein sekä pienoismallien ja aidon tarpeiston avulla museo tarjoaa mieleenpainuvan kokemuksen. Sotamuseo on kehittynyt merkittäväksi alueelliseksi toimijaksi Lohjan seudulla ja Uudellamaalla tehden tärkeää työtä perinteen ja historian siirtämisessä tuleville sukupolville mm. runsaine koululaisvierailuineen. Tämä museo ei pölyty.

Sodan melskeestä maanpäälliseen paratiisiin. Näin voisi kuvata tunnetta siirtymästä Sotamuseon tiloista ylös Teija Kaarteen Mosaiikkistudioon ja edelleen vierailukohteen kauniin rehevään puutarhaan, jossa ylimpänä sijaitsee ortodoksinen rukoushuone. Teija Kaarre on kouluttautunut mosaiikkitöiden osaajaksi ja järjestää myös mosaiikkitöiden kursseja.

Molemmissa vierailukohteissa retkeläisjoukkomme viritti aktiivisuudellaan ja asiantuntemuksellaan mielenkiintoisia keskusteluja, joista isännät halusivat antaa erityiskiitoksensa.

Teksti: Hannu Karjalainen, Risto Valtonen
Kuvat: Jukka Vanhala, Urpo Gröhn