Afganistan ja ISAF – Sotilaskriisinhallinnan haasteet ja mahdollisuudet

Tiivistelmä Mikko Harjulehdon pitämästä esitelmästä ja käydystä keskustelusta Helsingin Reserviupseeripiirin järjestämässä tilaisuudessa 24.3.2014 Katajanokan Kasinolla.

Teksti: Raimo Hynynen majuri reservissä

Kriisinhallinan lähtökohtia Afganistanissa

Mikko Harjulehto oli ollut Afganistanissa 2011 tehtävänään seurata kehitystä pohjoisessa. Harjulehto toi heti alussa esille kuinka sotilaallisella kriisinhallinnalla voidaan estää sotilaallista toimintaa mutta ei voida rakentaa siviilimaailmaa. Sen jälkeen, kun USA:n johdolla oli saatettu Taleban pois vallasta, on tarvittu sekä sotilaallista että siviilitoimintaa. Vaikka tässä keskitytään sotilaalliseen puoleen niin ulkolaisten siviiliorganisaatioitten ongelma on koordinoinnin puute. Kukaan ulkopuolinen ei koordinoi kokonaisuutta ja Afganistanin hallinto on kykenemätän tähän. Jatkoa ajatellen on keskeistä, että Afganistanin on itse ratkaistava ongelmansa. Vastuu jää heille enenevässä määrin vaikka vielä ensi vuonna ulkolaisia joukkoja olisi maassa. Valtion budjetista tulee 90 % kansainvälisistä rahoista. Tulevaisuudessa ulkoa tuleva rahoitus vähenee. Afganistan on vuoristoinen maa. Tämä yhdessä useista kansallisuuksista koostuvan väestön kanssa vaikeuttaa koko maan yhteistoimintaa. Väestön määrä on n. 31 miljoonaa, joista tärkeimmät ryhmät ovat pataanit n. 40 – 45 % ja tadžikit n. 27 %. Wikipediassa lisää Afganistanista. Huumeet ja niihin liittyvä toiminta, kuten salakuljetus on tavallista. Maanviljelijät saavat useimmissa tapauksissa parhaiten rahaa kasvattamalla unikkoa, josta tehdään ooppiumia. Huumeitten salakuljetukseen liittyy se, että niitä kuljetetaan usein poliisiautossa. Useat osapuolet hyötyvät huumeistä, koska niitten kysyntä maan ulkopuolella on suurta. Maasta on löydetty viime vuosina mineraaleja, mutta infrastruktuuri puuttuu, jotta niitä voitaisiin hyödyntää. Lainsäädäntö on puutteellinen monelta osin. Kaupungeissa asuu pieni eliitti ja maaseutu on konservatiivinen. Jätehuolto ei toimi ja on varsin likaista. Lapsikuolleisuus on suurta. USA:n hyökkäys ja ISAF toiminnasta eri alueilla Vuoden 2001 syyskuun terroristiiskujen jälkeen USA hyökkäsi Afganistaniin 7.10.2001. Se tuki Pohjoista liittoa, joka Yhdysvaltojen ilmatuella voitti talebanit. USA käytti ilmavoimien lisäksi erikoisjoukkoja maasodassa. ISAF operaatio alkoi tammikuussa 2002. USA:lla on ollut enimmillään 80.000 ja muista noin 50:stä valtiosta 30.000 sotilasta. Vuonna 2015 maahan on tarkoitus jäädä 12.000 sotilasta. ISAF:lla on 5 hallinnollista aluetta. Suomalaiset ovat pohjoisella alueella ja sitä johtaa Saksa. Suomalaisten pääpaikka on Mazar-i-Sarif. ISAF on voittanut lähes kaikki taistelut, joita yli 10 vuoden aikana on käyty. Afganistanin oma armeija on ylivoimainen talebaneja vastaan. Pohjoisessa väestö vihaa talebaneja. Etelässä on ollut rauhattomampaa ja siellä talebanit ovat toimineet enemmän. Etelän väestö on ollut suosiollisempi talebaneille. Maahan on luotu 300.000 miehen turvallisuusjoukot. Raja Pakistanin kanssa on vuoristoinen ja keinotekoinen. Rajan molemmin puolin asuu samoja pastuja. He liikkuvat rajan yli, mitä pidetään luonnollisena. Niin Afganistan kuin Pakistan ovat monietnisiä valtioita. Pakistanilla on vaikutusvaltaa Afganistaniin ja Pakistan on tarjonnut turvapaikan talebaneille. Pohjoisessa ihmiset puhuvat persiaa ja heillä on yhteyksiä Iraniin. Afganistanin tulevaisuudesta Afganistan on vielä pitkään riippuvainen ulkoisesta avusta. Ulkolaisten joukkojen ja siviiliorganisaatioitten liian nopea vetäytyminen voi johtaa kaaokseen Afganistanissa. Yleinen arvio on, että talebanien vaikutus tullee joka tapauksessa kasvamaan etelässä ja syrjäseuduilla. Unikonviljely kasvanee tulevaisuudessa. Kiinalaiset ovat hankkineet louhintaoikeuksia löydettyihin mineraaleihin. He eivät ole ainakaan toistaiseksi avanneet kaivostoimintaa. Heidän vaikutus tulevaisuuteen on pitkälle auki. Pakistan vaikuttaa idässä ja Iran pohjoisessa. Pahimmassa tapauksessa laajamittaiset etnisten välisten ryhmien taistelut voivat käynnistyä uudestaan. Presidentivaalit tulevat olemaan mielenkiintoiset. Presidentin lähellä oleville klaaneille tarjoutuu hänen kauttaan rikastumismahdollisuuksia. Jotta nykyisestä tilanteesta päästään toimivaan valtioon, tarvitaan monta vuosikymmentä ulkopuolista apua ja yhteistyötä. Viime kädessä afganistanilaiset itse ratkaisevat millainen heidän tulevaisuutensa on. Alueelle on rakennettu teitä ja rakennuksia. Afganistanin omia organisaatioita on kehitetty. Keskeinen kysymys tulevaisuutta ajatellen on, löytävätkö eri etniset ryhmät riittävän paljon yhteisiä intressejä jotta väkivalta ei pääse enää suuressa määrin valloilleen.

Helresp

Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen täytti kesällä 50 vuotta. Olen tuntenuthänet jo lähes 20 vuoden ajan ja merkkipäivän kunniaksi järjestetyssä kahvitilaisuudessa keskustelukääntyi tietysti reserviläistoimintaan. Kosonen sanoi arvostavansa toiminnassani sitä, että en olepelkkä puhuja vaan myös tekijä eli saan asioita aikaiseksi. Totesin tähän, että pelkkä tekeminen eiriitä. Toiminnasta on myös puhuttava eli tehtävistä ja tehdyistä asioista on myös tiedotettava,jotta uusia tekijöitä saadaan mukaan toimintaan. Mietin kesän aikana kyseistä keskustelua ja mitenpuhuminen ja tekeminen tulisi niveltyä yhteen yhdistysten toiminnassa. Kaiken perustana ovattietysti yhdistyksen perustavoitteet: asiat, joita yhdistyksen jäsenet haluavat yhdessä edistää.Näiden pohjalta suunnitellaan toimintaa, joka ilmentää ja edistää yhdistyksen tavoitteita.Suunnittelun painopiste on syksyisin, koska seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat hyväksytäänpääsääntöisesti yhdistysten syyskokouksissa. Valmistelu on yhdistyksen johdon vastuulla, muttasuunnitteluun tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan laajempi joukko yhdistyksen jäseniä. Valmistelunpohjaksi voidaan myös tehdä esimerkiksi jäsenkyselyjä. Reserviläisliitto on parhaillaan uudistamassastrategiaansa ja ensimmäinen luonnos on lausunnoilla piireissä ja yhdistyksissä. Kentältä tulleetpalautteet ja kommentit hyödynnetään strategian valmistelussa tämän ja ensivuoden aikana.Suunnitellun toiminnan toteuttaminen alkaa valmistelulla, jossa puhumisella on myös merkittävä osuusetenkin markkinoinnin osalta. Reserviläisjärjestöjen toiminnasta suurin osa on erilaisia tapahtumia,joihin toivotaan runsaasti osallistujia. Hyvin valmisteltu tapahtuma on turha, jos kukaan ei siitätiedä eikä sen vuoksi siihen osallistu. Tulevista tapahtumista täytyy tiedottaa oikea-aikaisesti jahyödyntää kaikkia yhdistyksen käytössä olevia välineitä tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Kuntapahtumasta puhutaan, niin sinne tulee myös osallistujia. Vanhan sanonnan mukaan ”Hyvin suunniteltuon puoliksi tehty”. Itse jatkaisin sitä sanomalla ”Asia on tehty vasta, kun se on raportoitu”.Tapahtuman jälkeen on tärkeää huolehtia ns. jälkitöistä. Ne pitävät sisällään tapahtuneestatiedottamisen sekä jäsenistölle että muille toiminnasta kiinnostuneille. Kärjistetysti voidaansanoa, että muiden kuin paikalla olleiden näkökulmasta tapahtumaa ei ole ollut olemassa, jos siitäei kerrota julkisuudessa. Jokaisesta tapahtumasta kannattaa laatia edes pieni juttu yhdistyksenverkkosivuille sekä laajempaa joukkoa kiinnostavista tapahtumista myös piirilehteen. Ne toimivatmainoksena tuleville tapahtumille ja kertovat myös passiivisille jäsenille mitä yhdistyksessätapahtuu. Tapahtumassa otetut valokuvat kasvattavat kirjoituksen kiinnostavuutta selvästi.Omakohtaisesti olen kokenut, että myös vuosikertomuksen laatiminen ja toimintalomakkeen täyttäminenon paljon helpompaa, kun vuoden aikana järjestetyistä tapahtumista löytyy lyhyet kuvaukset yhdestäpaikasta. Jokainen järjestetty tapahtuma tulisi mieltää myös oppimistilaisuudeksi. Jälkitöihinkuuluu tapahtuman toteutuksen arviointi, jotta seuraavalla kerralla onnistuttaisiin vieläkinparemmin. Kokemukset kannattaa kirjoittaa muistiin ja tarjota kertynyttä osaamista myös muidenkäyttöön. Tärkeää on myös kiittää riittävässä määrin tapahtuman valmisteluun ja toteutukseenosallistuneita vaikka, tai oikeastaan nimenomaan koska, yhdistystoiminnassa osallistuminen onvapaaehtoista. Puhetta ja tekoja, niitä tarvitaan molempia.

HRUP

Reservin upseereina meidän tulee myös itse huolehtia kenttäkelpoisuudestamme. Kuten keväällä kuultiin, uusi reserviläiskoulutussuunnitelma asettaa paljon henkilökohtaista vastuuta reserviläiselle.

Syksy kolkuttaa jo ovea ennätyskesän jälkeen. Helteet ovat vaihtuneet sateisiin ja ukkosiin. Kesä onollut paitsi ennätyksellisen lämmin myös muuttuvien aikojen jakso. Ukrainan kriisi on jatkunut jaajoittain kärjistynyt. Länsimaat ja Venäjä käyvät poliittista ja kaupallista kädenvääntöä. Kriisi onmyös vaikuttanut suuresti suomalaisten mielipiteisiin, ja sekä kansalaiset että poliittinen johtoesittävät yhä useammin ääneen uskottavan puolustuksen tärkeyden. Oma uskottava maanpuolustus onehdottoman tärkeä, riippumatta liittoumista. Puolustusvoimien uusi komentaja kenraali Lindberg onkertonut julkisuuteen, että säästötoimet on tältä erää nyt tehty, ja niin osaamista kuinmateriaaliakin ryhdytään parantamaan ja päivittämään. Reserviläisten kannalta tärkeintä on, ettäsuunnitelmat kertausharjoituksien nostamisesta riittävälle tasolle toteutuvat. Maanpuolustuksenerinomainen voimavara, suuri reservi, pystyy toimimaan tehokkaasti vain jos sen osaamistaylläpidetään ja päivitetään. Tulemme varmasti näkemään jonkun verran muutoksia rakenteissa jakokoonpanoissa keväällä julkaistujen lisäksi. Kenraali totesi kuun alussa, että terävimmän kärjenvalmiustaso pitää olla kuukausissa tai viikoissa. Suuret joukot tulisivat silloin hoitamaanpitkäaikaisempia tehtäviä. Kenraalin sanoin, Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut.Suomi on myös valmis nostamaan valmiustasoaan tarvittaessa. Toivomme kenraalille menestystätehtävässään ja odotamme hyvän yhteistyön jatkuvan piirimme ja puolustusvoimien välillä. Reservinupseereina meidän tulee myös itse huolehtia kenttäkelpoisuudestamme. Kuten keväällä kuultiin, uusireserviläiskoulutussuunnitelma asettaa paljon henkilökohtaista vastuuta reserviläiselle, koskaitsenäinen ja vapaaehtoinen harjoittelu tulee osaksi koulutusta. Kannattaa siis aktiivisestiosallistua piirin ja kerhojen järjestämään liikunta- ja ampumatoimintaan. Piiri kehittää jatkuvastikalustoaan, jotta voimme tarjota mahdollisimman kattavan harjoittelu- ja koulutusmahdollisuudenkerhoille ja jäsenille. Lisätietoja piirin nettisivuilla ja tulevissa lehdissä. Myös sählynpeluu jamarssit jatkuvat

Uuden komentajan haasteet

”Tämän vuosikymmenen lopulla osa maavoimien kalustosta tulee tiensä päähän. Panssarintorjuntatarvitsee uusia välineitä. Samoin ajoneuvokalusto on vanhentumassa.”

Puolustusvoimien komentaja on vaihtunut. Uudeksi komentajaksi on määrätty kenraali Jarmo Lindberg.Hän on ensimmäinen ilmavoimista tähän tehtävään valittu upseeri. Uusi komentaja on aiemmin toiminutilmavoimissa eri tehtävissä mm hävittäjälentäjänä.

Kenraaliluutnantti Jarl Lundqvist toimipuolustusvoimien komentajana 1945-1946. Hänet määrättiin tehtävään ilmavoimien komentajantehtävästä, mutta hänellä oli tykkimiestausta. Hän oli toiminut mm tykistöntarkastajana.Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan hän piti erittäin tärkeänä, että puolustusvoimille tarkoitetutmäärärahat eivät enää nykyisestä alene. Se söisi uskottavaa puolustusta. Kenraali Lindberg pääseealoittamaan edellisen komentajan hoitaman puolustusvoimien kehittämisohjelman jälkeen lähespuhtaalta pöydältä. Kenraali Jarmo Lindberg on aktiivisesti mukana myös sosiaalisessa mediassa.Twitterissä hän kertoo omista menoistaan sekä mm. mistä hänen kirjoituksiaan voi lukea. (#finnchod)Twitterissä hän on ollut jo ilmavoimien komentajana toimiessaan. Tämä ei ole hänelle siis uusi asia.Kenraali Jarmo Lindberg vannoo edeltäjiensä tavoin maanpuolustuksen perusteisiin. Yleinenasevelvollisuus tulee säilyttää sekä Suomen tulee pysyä liittoutumattomana. Koko maan puolustamistaei saa unohtaa. Materiaalihankintojen vuosibudjettia ollaan supistamassa ensi vuoden alussa 700miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Puolustusvoimat tulee esittämään tähän lievennystä.Mikäli supistus toteutuu, kaikkia poistuvia järjestelmiä ei voida korvata uusilla.

Tämän vuosikymmenen lopulla osa maavoimien kalustosta tulee tiensä päähän. Panssarintorjunta tarvitseeuusia välineitä. Samoin ajoneuvokalusto on vanhentumassa. Seuraavalla vuosikymmenellä ilmavoimienhävittäjäkalusto on vanhentumassa. Jarmo Lindberg on esittänytkin, että hävittäjäkaluston uusintaanlaaditaan erillisrahoitus. Kysymyksessä on erittäin suuren luokan hankinta. Myös 2020-luvullamerivoimat tarvitsee uutta kalustoa vanhentuvien tilalle.

Nykyinen poliittinen tilanne on olluthyväksi puolustusvoimien taloudesta puhuttaessa. Kriisi on avannut päättäjien silmät näkemäänpuolustusresurssien tarpeen. Kaikki suurimmat puolueet ovat puolustusbudjetin kasvattamisenkannalla. En usko, että yksikään reserviläinen vastustaa määrärahojen kasvattamista.

Tiedotustilaisuudessa kenraali Lindberg pohti sotilaallisen voimankäytön muutoksia. Hänen mielestäänsotilaallinen voimankäyttö on edelleen valtioiden keinovalikoimassa. Toisaalta sodan kuva onmuuttunut. Esimerkiksi sodan alkamishetkeä on aiempaa vaikeampi määrittää ja ennakoida.Sotilaallisen painostuksen muodot ovat myös muuttuneet monipuolisemmiksi. Kybersodankäynnin keinotovat tulleet mukaan. Yhteiskuntarakenteen muutokset ovat aikaansaaneet sen, että yhteiskuntaavoidaan vahingoittaa tietoteknisin keinoin. Yhteiskuntamme on arka vahingoittumaan tietotekniikan