Suomen ilmatilaa suojataan ympärivuorokautisesti

Teksti ja kuva: Puolustusvoimat / Viestintäosasto

Ilmavoimat seuraa ympärivuorokautisesti Suomen lähialueilla tapahtuvaa lentotoimintaa aluerikkomusten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, sekä puuttuu tarvittaessa Suomen ilmatilaa lähestyvien ilma-alusten kulkuun.

Venäjän Suomeen tekemät ilmatilaloukkaukset ovat kuohuttaneet mediaa. Mitä ilmatilaloukkaus tarkoittaa, ja mitä sellaisesta seuraa? – Ilmatilaloukkauksella tarkoitetaan sitä, että vieraan valtion valtionilma-alus ylittää Suomen rajan ilman asianomaista lupaa, kertoo ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Sampo Eskelinen.

Tällaisiin tapauksiin suhtaudutaan aina vakavasti, ja jokainen tapaus tutkitaan. Puolustusvoimien havainnon perusteella rajavartiolaitos tutkii tapauksen. Mikäli tutkinta osoittaa ilmatilaloukkauksen tapahtuneen, ulkoasiainministeriö ottaa asian esiin kyseisen maan edustajan kanssa.

Mikä on syy siihen, että ilmatilaloukkauksia tapahtuu?

Syyt siihen, miksi loukkauksia tapahtuu, voidaan Eskelisen mukaan jakaa kahteen eri kategoriaan.

– Ilmatilaloukkaukset tapahtuvat joko ammattitaidottomuudesta tai tahallisuudesta johtuen. Lentäjä saattaa päätyä Suomen ilmatilaan esimerkiksi väistäessään säärintamaa, tai virheellisestä lennonsuunnittelusta johtuen.

Esimerkiksi yllättävät sääolosuhteet, tekninen vika tai virheellinen lentosuunnitelma eivät automaattisesti oikeuta lentäjää poikkeamaan lentoreitiltä Suomen ilmatilaan, vaan tilanne on kyettävä hoitamaan muilla keinoilla, esimerkiksi kääntymällä takaisin tulosuuntaan.

Suomi vartioi ilmatilaansa ilmavalvonnan sekä tunnistamisen avulla. Millä tavoin ilmavalvonta ja tunnistaminen toteutetaan käytännössä?

– Ilmavalvonta on osa ilmapuolustusta. Valvontajärjestelmällä seurataan Suomeen tulevia ja täältä lähteviä ilma-aluksia. Tavoitteena on että valvonnan avulla kyetään reagoimaan ennakoivasti tilanteisiin, jotka saattaisivat johtaa alueloukkaukseen, kertoo Eskelinen.

Ilmavalvonnan pääkalustona toimivat ympäri Suomea sijoitetut tutkat, joiden havaintoja täydennetään tarvittaessa muilla sensoreilla. Luvattomasti ilmatilaa lähestyviä ilma-aluksia varoitetaan ennakoivasti luvattomasta maahantulosta. Suomen ilmatilassa lentävien koneiden tunnistustiedot ovat ilmavoimien johtokeskusten käytössä. Mikäli tarvittavia tietoja ei löydy, lähettää johtokeskus tarvittaessa tunnistuskoneen ilmaan.

Tunnistuslennot suoritetaan Hornet –monitoimihävittäjillä. Luvattomasti Suomen ilmatilassa lentävät koneet tunnistetaan, ja käännytetään pois tai pakotetaan laskeutumaan. Mikäli kone ei tottele huomautuksia, varoitetaan mahdollisista voimakeinojen käytöstä. Suomen päivystyskoneet ovat aina aseistettuja ja ohjaajalla on kamera, jolla tunnistettavan kohteen tiedot pyritään dokumentoimaan. Hornet voidaan lähettää tunnistuslennolle, vaikka ilmatilaloukkausta ei olisi edes tapahtunut. Tällöin tunnistetaan kansainvälisessä ilmatilassa lentäviä koneita.

Mediassa on uutisoitu puolustusvoimien pidättäytyvän kommentoimasta ilmatilaloukkauksia. Miksi Puolustusvoimat kertoo, ettei ilmatilaloukkauksista voida kertoa?

Ilmavoimat puuttuu epäiltyihin ilmatilaloukkauksiin ja selvittää omalta osaltaan tapahtumien kulkua. Tämän jälkeen varsinainen tutkinta siirtyy Rajavartiolaitokselle. Tiedotusvastuu on aina tutkivalla taholla, joten tutkinnan ollessa kesken puolustusvoimat ei sitä voi kommentoida.

Rauhan aikana ilmatilan valvontaa toteutetaan valvomalla ja turvaamalla alueellinen koskemattomuus operaatioturvallisuudesta

Puolustukseen lisää rahaa

Reserviläisliiton hallitus vaatii puolustusbudjetin korotusta ja kertausharjoitusten lisäystä.

Vuoden 2015 puolustusbudjettiin esitetään 63 miljoonaa euron leikkausta. Reserviläisliiton hallitus tuomitsee esityksen ja vaatii puolustusmenoihin tuntuvaa tasokorotusta. Liitto vetoaa Eduskuntaan, että se palauttaisi määrärahat uskottavan puolustuksen turvaamiseksi. Lisärahoitus on tarpeen muun muassa Puolustusvoimien lähivuosina vanhenevan kaluston uusimiseksi.

Merkittävä osa alueellisten joukkojemme sotamateriaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti eikä koko maan puolustaminen ole enää mahdollista.

Lisärahoitustarpeeksi on Puolustusvoimissa laskettu jo ensi vuonna 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi. Pari viikkoa sitten valmistuneessa budjettiesityksessä hankintamäärärajoja esitetään kuitenkin leikattavaksi 24 miljoonalla eurolla.

Vantaalla tänään kokoontunut Reserviläisliiton hallitus pitää esitystä käsittämättömänä varsinkin tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Suomen lähialueilla on kasvanut. NATO:n sekä Venäjän sotilaallinen aktiivisuus ja harjoittelu ovat Ukrainan konfliktin seurauksena lisääntyneet merkittävästi. Osa harjoittelusta on tapahtunut aivan lähialueillamme.

18.000 ehdoton minimi

Budjettikorotuksen lisäksi Reserviläisliitto vaati kertausharjoitusten välitöntä lisäystä. Ensi vuonna on kaavailtu noin 18.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan, mitä Reserviläisliitto pitää ehdottomana miniminä. Reserviläisliiton hallituksen mukaan jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan viiden vuoden välein, jolloin todellinen tarve kertausharjoituksille olisi yli kaksinkertainen.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230.000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Riittävä kertausharjoituskoulutus sekä sitä tukeva vapaaehtoistoiminta ja -koulutus ovat olennaisia puolustuskykymme ja sen uskottavuuden ylläpitämisessä.

Ensi vuoden budjettiesityksessä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen varatuista määrärahoista esitetään kuitenkin leikattavaksi peräti 10 prosenttia eli 200.000 euroa. Reserviläisliiton hallitus ei hyväksy leikkausta ja muistuttaa, että maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen järjestämisessä, reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä sekä suomalaisten maanpuolustustahdon vahvistamisessa.

Kertausharjoitukset jälleen kunnolla käyntiin

Maanpuolustuskoulutusyhdistys on vastannut viimevuosina valtaosasta reserviläisten kouluttamisesta. Puolustusvoimauudistuksen aikana puolustusvoimilla on ollut mahdollisuus käskeä kertausharjoituksiin vain muutamia tuhansia reserviläisiä vuodessa. Tilanne on nyt muuttumassa ja syksyn aikana julkaistujen tietojen mukaan vuonna 2015 koulutettaisiin kertausharjoituksissa jo yhteensä noin 18000 reserviläistä. Kun samanaikaisesti sodan ajan joukkojen vahvuus on pienentymässä noin 230000 sotilaaseen, käsketään jatkossa kertausharjoituksiin vuodessa noin 8 prosenttia sodan ajan joukkoihin sijoitetuista reserviläisistä. Tällä määrällä kestäisi lähes 13 vuotta kouluttaa kertausharjoituksilla kaikki sodan ajan joukkoihin sijoitetut, joten on selvää, että myös jatkossa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen merkitys etenkin alueellisten- ja paikallisjoukkojen kouluttajana säilyy merkittävänä.

Kertausharjoitusten vähäinen määrä on osaltaan vaikuttanut siihen, että osa, varsinkin nuorista reserviläisistä, ei täysin ymmärrä niiden merkitystä maamme yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvassa puolustusratkaisussa. Kertausharjoitukset perustuvat asevelvollisuuslakiin ja ovat ihan yhtä velvoittavia kuin varusmiespalveluskin. Kertausharjoitus on samalla myös oikeus, jota jokaisella harjoituskäskyn saaneella tulisi olla mahdollisuus käyttää. On erittäin tärkeää, että jokainen kertausharjoituksiin käsketty reserviläinen myös osallistuu harjoitukseen, koska etenkään kokonaisten joukkojen kouluttaminen ei muuten ole mahdollista. Kertausharjoitus voi olla ainutkertainen tapahtuma kyseisen reserviläisen koko asevelvollisuusaikana. Se on kokemus, jota ei pidä ohittaa. Jokainen kertausharjoituksesta vapautusta hakeva reserviläinen heikentää myös muiden koulutettavien reserviläisten mahdollisuuksia päästä harjoitukselle asetettuihin oppimistavoitteisiin.

Vaikka itselle ei kertausharjoituskäskyä olisikaan tulossa, voi maanpuolustuksen eteen toimia myös tukemalla niitä, jotka ovat harjoituskäskyn saaneet. Nuorempi reserviläinen saattaa kaivata rohkaisua ja oikeaa tietoa siitä mitä kertausharjoituksissa tapahtuu. Työkaveria tai alaista voi kannustaa osallistumaan harjoitukseen järjestelemällä työpaikalla asiat niin, ettei harjoituksesta aiheudu suurempaa haittaa työnantajalle, työyhteisölle tai kertausharjoitukseen käsketylle työntekijälle itselleen. Apua saattavat kaivata myös reserviläisen läheiset. Puolison jättäminen kertausharjoituksen ajaksi kotiin pienten lasten kanssa saattaa olla hieman helpompaa jos tietää, että isovanhemmat tai muut läheiset ovat puolison tukena. Kertausharjoitukset ovat oppimistapahtumia myös puolustusvoimien henkilökunnalle. Kannattaa muistaa, että kertausharjoitusten vähäinen määrä on johtanut myös siihen, että monella puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvalla ei ole aikaisempaa kokemusta reserviläisten kouluttamisesta. Kokeneiden reserviläisten kannattaa suhtautua asiaan hienovaraisesti ja ymmärtävästi. Asiallinen ja täsmällinen toiminta auttavat myös kokemattomia kouluttajia vakuuttumaan reserviläisten osaamisesta.

Keskustelu NATOsta ajankohtainen

Syksy on reserviläistoiminnan aktiivisinta aikaa. Syksy on myös symboli aikakauden päättymisestä. Näin on myös istuvan puheenjohtajiston asianlaita. Allekirjoittaneella on ollut ilo ja kunnia toimia piirin varapuheenjohtajana kohta neljän vuoden ajan. Ajanjakso on antanut itselleni paljon, toivottavasti olen pystynyt antamaan omalla panoksellani myös muille. Omalta osaltani reserviläistoiminta jatkuu muissa tehtävissä. Piirissä on käynnissä monia pidemmän aikavälin hankkeita (esim. varautuminen), jotta aloitettu työ ei katkeaisi on hyvä, että istuvista hallituksen jäsenistä on löytynyt ehdokkaat uusiksi puheenjohtajiksi. Allekirjoittaneella on ollut mahdollisuus työskennällä heidän kanssaan usean vuoden ajan. Tiedän heidän kykenevän hoitamaan annetun tehtävän mikäli tulevat valituiksi. Caspar, Timo ja Kimmo esittäyvät itse tarkemmin tässä lehdessä olevassa artikkelissa.

Aiemmin tänä vuonna olen kertonut Helsingin Reservin Sanomia koskevasta digilehti hankkeesta. Asia on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Olemme vaiheessa, jossa keskustelemme toteutuksesta enää yhden palveluntarjoajan kanssa. Tarkoituksena on julkaista ensivuonna sekä paperilehtä, että myös digilehteä. Lehtemme vuoden viimeisessä numerossa esittelemme tulevan digilehden jäsenistölle tarkemmin. Hankkeen taustalla on kaksi merkittävää seikkaa: 1. Lehden (paperinen ja online) täytyy elää ajassa ja olla saatavilla nykyaikaisin teknisin välinein. 2. Talous – ilmoitusmyynti on kaikissa paperilehdissä romahtanut viimevuosien aikana. Viivyttely tässä asiassa olisi aiheuttanut sen, että meillä ei olisi ollut kohta enää paperista kuin myöskään digilehteä. Piirin puolesta kiitokset Urlus-säätiölle, joka lähtenyt tukemaan projektia. Lehdellämme on tilaisuus toimia keihäänkärkenä hankkeessa, joka leviää laajemminkin alan lehdistössä.

Helsingin sanomien kuukausiliittessä nro.9 oli artikkeli kansalaisten esittämistä lakiehdotuksista. Artikkelin lopussa oli erillinen grafiikka, jossa esiteltiin lakiehdotusten jakautumista aihealoittain. Ehdotukset oli jaettu kenttään, jossa mittareina oli: Asiasta vallitseva yksimielisyys ja asian tärkeys. Itse yllätyin suuresti kun huomasin, että maanpuolustusta koskevista asioista vallitsi suuri erimielisyys (liittyi todennäköisesti NATO kysymykseen, eikä maanpuolustuksen yleiseen tärkeyteen) mutta etenkin se, että maanpuolustus oli esittettyjen ehdotusten jälkeen toiseksi vähämerkityksisin. Vain kielivalinta koettiin vähäpätöisempänä. Kuukausiliitteen artikkeli ei tietenkään ole tieteellinen tutkimus. Jostain tämän tyyppiset havainnot kuitenkin aina kertovat. Tulevien eduskuntavaalien yhtenä pää-aiheena tullee olemaan NATO. Toivottavasti siitä aiheutuva keskustelu nostaa maanpuolustuksen merkittävyyttä myös muiden kuin meidän ”uskovaisten” piirissä. Omalla toiminnallamme voimme viedä viestiä eteenpäin.

Olen saanut tutustua lukuisiin uusiin piirimme ja veljespiirimme aktiivisiin reserviläistoimijiin tämän varapuheenjohtaja-ajanjakson aikana. Toimiminen tässä hyvähenkisessä porukassa on se energianlähde joka on pitänyt minut mukana reserviläistyössä yli 20 vuoden ajan – ja matka jatkuu…kiitos!

jyri.vilamo@gmail.com

Viipurin viimeinen päivä 20.6.1944

Tutkiva seminaari Knut Pippingin hengessä 19.11.2014 Helsingissä Tieteiden talolla osoitteessa Kirkkokatu 6.

Viipuri menetettiin lähes taistelutta 20.6.1944. Miten siinä nyt niin pääsi käymään?

Suomen Sotilassosiologinen Seura yhteistyössä Suomen Sotahistoriallisen Seuran kanssa tarjoaa kaikille asiasta kiinnostuneille avoimen seminaarin, jossa tätä traumaattista tapahtumaa koetetaan eri näkökulmista avata ja ymmärtää.
14.00 Seminaarin avaus ja tavoitteet

  • Suomen Sotilassosiologisen Seuran puheenjohtaja kenraalimajuri Pertti Salminen
  • Suomen Sotahistoriallsen Seuran puheenjohtaja prikaatikenraali Pentti Airio

14.15 Viipuri menetetään lähes taistelutta 20.6.1944!

  • Valkeasaaresta VT -linjan kautta VKT -linjalle
  • Viipurin merkitys osana VKT -linjaa
  • Viipurin taistelun tapahtumat tiivistettynä ST hc, eversti Sampo Ahto

15.00 Miksi se nyt näin meni? Kolme eri tapaa selittää Viipurin menetys.

  • sotilaalliset selitykset; Sampo Ahto
  • käyttäytymistieteelliset asiat huomioiva selitys; Olli Harinen
  • olisiko taustalla ollutkin sopimus, ettei Viipuria puolusteta tosissaan? Göran Lindgren, Sampo Ahto, ST, maj res Olli Harinen, KTM, ylil res Göran Lindgren

16.30 Kahvitauko

17.00 Oliko Viipuria edes tarkoitus puolustaa?

  • Ns. salaliittoteoriat katastrofien inhimillisinä selitysmalleina.
  • Sovittiinko maaliskuussa 1944 Mikkelissä, että Viipuria ei puolusteta?

Göran Lindgren

Maanpuolustustahto Suomessa-syysseminaari

Torstai 23.10.2014 klo 14.00 – 20.00 Katajanokan Kasino, Kenraalisali, Laivastokatu 1, Helsinki

Luennoitsijat

  • ST, maj res Olli Harinen, emeritustutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • YTM, tutkija Anitta Hannola, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
  • YTT, everstiluutnantti evp, dosentti Arto Nokkala, MPKK
  • Eversti, koulutuspäällikkö Hannu Hyppönen, Puolustusvoimat
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja, Valtioneuvosto
  • Ltn res Seppo Kulmala, Senioriupseerien kerhon puheenjohtaja
  • 14.00 Syysseminaarin avaus, Seppo Kulmala

14.10 Tutkittua tietoa maanpuolustustahdosta: Miltä näyttävät tulokset? Mikä on tilanne eri kohderyhmissä tuoreimpien mittausten valossa ja miten se on kehittynyt? Olli Harinen ja Anitta Hannola

15.30 Päiväkahvi, vapaata seurustelua

16.00 Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa, Arto Nokkala

16.45 Yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustustahto, Hannu Hyppönen

17.15 Liittoutuminen, osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä maanpuolustustahto ja -kyky. Mikä vaikuttaa ja mihin? Erkki Tuomioja

18.00 Paneeli ja yleisökysymykset, Seppo Kulmala

18.30 Syysseminaarin päätössanat, Seppo Kulmala

18.35-20.00 Kerhoiltapala ja vapaata keskustelua päivän annista

Ilmoittautumiset 13.10.2014 mennessä:
Seppo Kulmala, puhelin 040 586 9252,
sähköposti skulmala48@gmail.com

Syystalkoot ja tutustumiskäynti Spjutsundin piirimajalla 15.10.

Spjutsundin piirimaja tarjoaa oivallisen ympäristön yhdistysten ja jäsenten kokous- ja virkistyskäyttöön. Pääosa majan kunnossapidosta suoritetaan talkoovoimin ja yhdistykset kutsutaan taas mukaan syystalkoisiin ylläpitämään yhteistä majaamme. Mukaan toivotaan uusia ja nuoria jäseniä jotka samalla voivat tutustua majaan ja toisiinsa.

Talkoissa keskitytään piha-alueiden kunnostamiseen, pieniin remonttihommiin sekä majan saattamiseen talvikuntoon. Kokoonnumme majalla keskiviikkona 15.10. kello
16.00 alkaen. Piiri tarjoaa talkoosaunan ja saunapalan, omat pyyhkeet mukaan. Oikeaa muonituksen ja muun varustautumisen suunnittelua varten pyydämme ilmoittautumiset toimistolle sähköpostitse ma 13.10. mennessä osoitteeseen jarjesto@hrup.fi. Jos paikka ei vielä ole tuttu, pyydä ajo-ohjeet ilmoittautumisen yhteydessä.

Tykkimiehen toimintapäivä 4.10.

Reserviläinen, ovatko tykistölliset taitosi iskussa? Kääntyykö horisontissa tuikkiva radiomasto MGRS-karttakoordinaateiksi?

Tule päivittämään tykistötaitojasi lauantaina 4.10 Santahaminaan tykistöhenkisessä seurassa. Iltapäivän ohjelmassa tulenjohtoa, viestitoimintaa sekä ammuntaa pistooliradalla. Tilaisuus sopii muillekin oli aselajikoulutus sitten tuliasema, viesti, tulenjohto tai huollon puolelta. Lisäksi saunomismahdollisuus ja pientä purtavaa halukkaille tilaisuuden päätteeksi.

Mukaan säänmukainen ulkoilu- sekä saunomisvarustus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.9 mennessä riina.markkula@gmail.com.

Kokoontuminen Santahaminan portilla 11:30, josta siirtyminen kootusti varuskunta-alueelle. KT-kerho ja Uudenmaan tykistökilta

Avoin kenttäehtoollistilaisuus Santahaminassa 11.9.2014

Kaartin jääkärirykmentti järjestää perinteisen kenttäehtoollistilaisuuden Santahaminan sotilaskodin rannassa torstaina 11.9.2014 klo 19.00.

Kenttäehtoollisen toimittaa sotilaspastori Suvi Kouri ja sotilaspastori Janne Aalto. Tilaisuuden musiikista vastaa Kaartin soittokunnan soitto-osasto. Tilaisuus on avoin kaikille ja tilaisuuden jälkeen on mahdollista nauttia omakustanteiset kahvit sotilaskodissa.

Tilaisuuteen osallistuvia pyydetään saapumaan Santahaminan portille klo 18.40 mennessä, josta noudetaan tilaisuuteen. Saaren ulkopuolelta tulevien tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä Santahaminan portilla.

RES-URSUS 2014

Järjestyksessään viides RES-URSUS marssikilpailu järjestetään Syndalenissa
Hankonimellä 13.-14.9.2014. Kyseessä on 3-4 hengen partioille tarkoitettu kilpailu joka vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja sotilaallisia taitoja. Kilpailu alkaa lauantaiaamuna ja reitin pituus on n. 45 km.

Ilmoittautumiset MPK:n sivuilla osoitteessa:
MPK/Etelä-Suomi/Uusimaa
RES-URSUS 2014,
kurssinro 1700 14 12016.

Lisätietoja kilpailunjohtaja Kaj Petterssonilta pesson@kolumbus.fi tai 040-703646