Vapaaehtoinen varautuminen pelasti Suomen – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesällä Haminassa
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely osaltaan nostaa järjestöjen työn sille kuuluvaan kunniaan isänmaan puolesta.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa 1920- ja 1930 -luvuilla oli varautumista pahimpaan. Sotaa kukaan ei toivonut. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen jäsenilleen antama koulutus, varustus ja yhteishenki olivat varsinkin talvisodassa iso apu kenttäarmeijalle sen torjuessa vihollista ankarissa oloissa.
Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesä-syyskuussa 2020 esittelee järjestöparin toimintaa. Historia käydään läpi perustamisesta aina Neuvostoliiton sanelemaan lakkauttamiseen 1944 asti.
– Näyttely Haminassa palauttaa mieliin suojeluskuntien ja lottien ratkaisevan suuren merkityksen niin talvi- kuin jatkosodassakin, näyttelypäällikkö Ismo Flink sanoo.
Koko Suomeen ulottuneen valtakunnallisen toiminnan paikallistaso ankkuroidaan näyttelyssä kattavin ja harvinaisin esimerkein Kymenlaaksoon.
Suojeluskunta oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut miesten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suurimmillaan sen jäsenmäärä oli vuonna 1941, noin 120 000 jäsentä. Pääosin kuntajakoon perustuvia paikallisia suojeluskuntia oli 674 kappaletta! Järjestöön kuului myös yli 72 000 sotilaspoikaa.
Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink (vas) ja toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki esittelevät harvinaista Ukko-Pekka -kiertopalkintomaljaa ja sk-palkintokivääriä. Isänsä Erkki Sakun voittamat palkinnot lahjoitti viime syksynä Wanhalle Veteraanille Heikki Saku Kouvolan Inkeroisten Mämmälästä. Kuva Terho Ahonen.
– Jo pelkästään suojeluskuntien materiaalinen tuki kenttäarmeijalle oli suuri, esimerkiksi 80 000 kivääriä ja 150 000 miehen vaatetus. Myös suojeluskuntien harjoituksissa kehittynyt ampumataito oli sodassa tarpeen, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki muistuttaa.
Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se perustettiin tukemaan suojeluskuntia kautta maan. Järjestöön kuului enimmillään noin 180 000 lottaa ja liki 50 000 pikkulottaa.
Wanha Veteraani kokoaa näyttelyä hyvässä yhteistyössä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n kanssa. Kymenlaaksosta Haminan kaupunginmuseon ja Miehikkälän Salpalinja-museon apu yhdessä lukuisten yksityisten materiaaliluovuttajien kanssa on tärkeä.
Suojeluskunta- ja lotta-aiheita käsitellään näyttelyn avausseminaarissa Haminassa RUK:n Maneesissa sunnuntaina 31. toukokuuta. Suomen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa esittelevä perusnäyttely on niin ikään kesällä nähtävillä samaan aikaan 30.5 – 4.10. ti-su klo 10-16 ja ke 10-18.
Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee – talvinäyttely on Wanhassa Veteraanissa auki vielä viikonloppuisin la-su 8. maaliskuuta saakka.
Suojeluskuntakivääri M/28-30 luovutuskirjassa ovat Suojeluskuntien päällikön, kenraaliluutnantti Lauri Malmbergin ja silloisen esikuntapäällikön, myöhemmin Mannerheim-ristin ritari ja YK-kenraali, jalkaväenkenraali Armas Eino Martolan allekirjoitukset.
Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115
Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225
Wanha Veteraani: www.rvpk.fi
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry: www.perinne.fi
