02/2018 uutiset

Talot vieraissa käsissä – Helsingin Työväentalo ja Katajanokan Upseerikasino sotavuonna 1918

    • valokuvanäyttely Paasitornissa ja Katajanokan Kasinolla

 

Suojeluskunnan paraati kauppatorilla 16.5.1918 lähde Helsingin kaupunginmuseo

Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino toteuttavat yhteistyössä valokuvanäyttelyn, joka esittää Helsingin historiaa vuonna 1918 erityisesti talojen historian kautta. Näyttely avautuu Paasitornissa 18.1. ja on esillä kesäkuuhun 2018 saakka. Elokuusta vuoden loppuun näyttely on esillä Katajanokan Kasinolla. Näyttelyyn on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille, Paasitornin ja Katajanokan Kasinon aukioloaikojen mukaan. Sata vuotta sisällissodan jälkeen Talot vieraissa käsissä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden muistaa vuoden 1918 traagisia tapahtumia yhdessä.

 

Paasitornin (Helsingin Työväentalon) suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja rakennuksen on sen valmistumisesta 1908 saakka omistanut Helsingin Työväenyhdistys ry. Katajanokan Upseerikasino rakennettiin venäläisen upseeriston käyttöön arviolta vuonna 1913. Katajanokan Kasinon omistavat Katajanokan Upseerikerhon kautta suomalaiset upseerijärjestöt: Upseeriliitto, Reserviupseeriliitto ja Helsingin Reserviupseeripiiri.

18.1. Paasitornissa avautuva Talot vieraissa käsissä -näyttely koostuu 20 historiallisesta valokuvasta, jotka kuvaavat sisällissotavuotta 1918 Helsingissä ja nostavat esille Helsingin Työväentalon ja Katajanokan Upseerikasinon osana tapahtumia.

Paasitornin osalta näyttelyn nimi – Talot vieraissa käsissä – viittaa vaiheisiin, jolloin punakaarti majoittui Työväentalolle yhdistyksen edustajien vastusteluista huolimatta ja 26.1.1918 nosti punaisen lyhdyn talon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Helsingin taistelu käytiin huhtikuussa Helsingin punakaartin sekä saksalaisten sotilaiden ja Helsingin valkokaartin välillä. Työväentalon torni syttyi tuleen ja juhlasalin katto romahti saksalaisten tykkitulesta, ja punainen Helsinki antautui 13.4. Taistelun päätyttyä Työväentalo siirtyi saksalaisten haltuun.

Katajanokan Upseerikasino oli joutunut vieraisiin käsiin jo maaliskuussa 1917, kun kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat rakennuksen upseereilta ja nostivat mustan anarkistilipun rakennuksen salkoon. Sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 Upseerikasino oli joitakin kuukausia punakaartin hallussa. Kuten Työväentalo, myös Upseerikasino siirtyi punaisen Helsingin antauduttua saksalaisten haltuun.

Maailmansota päättyi marraskuussa 1918 Saksan tappioon, ja sen joukot poistuivat Helsingistä. Joulukuussa 1918 talot palautettiin isännilleen: Työväentalo Helsingin Työväenyhdistykselle ja Katajanokan Upseerikasino suomalaisille sotilasviranomaisille ja edelleen tammikuussa 1919 Suomen Upseerien Liitolle upseeriklubina käytettäväksi.

Nykyisin Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino ovat Helsingin johtavia kokous-, juhla- ja tapahtumataloja. Ravintolatoimintaa Paasitornissa harjoittaa Ravintolakolmio-konserniin kuuluva Graniittiravintolat Oy ja Katajanokan Kasinolla Royal Ravintolat Oy. Sata vuotta tapahtumien jälkeen Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino järjestävät yhteistyössä valokuvanäyttelyn sisällissodan tapahtumista. Näyttelyn tuottaa Helsinki Walks Oy.

Talot vieraissa käsissä – Helsingin Työväentalo ja Katajanokan Upseerikasino sotavuonna 1918

Suomen eduskunta hyväksyi 6.12.1917 porvarillisten puolueiden ehdotuksen Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Vuosi 1917 oli ollut poliittisesti sekava eikä julistus saanut laajaa julkisuutta. Kansan arjessa suurempaa roolia näyttelivät suurtyöttömyys, vuodesta 1916 alkaen voimistunut elintarvikepula, sekä ympärillä riehunut maailmansota. Venäjän maaliskuun 1917 vallankumous oli romauttanut keisariaikaisen järjestysvallan. Suomessa ollut valtatyhjiö purkautui yhä suurempina levottomuuksina.

Helsingissä majailleiden Venäjän armeijan joukko-osastojen kuri oli luhistunut vallankumouksen myötä. Kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat Katajanokan Upseerikerhon maaliskuussa 1917 ja nostivat mustan anarkistilipun sen salkoon. Levottomuuksia puhkesi eri puolilla kaupunkia. Rikollisuus ja anarkia ajoivat eri yhteiskuntaluokat perustamaan omia järjestyksestä huolehtivia ryhmittymiään. Helsingin suojeluskunta perustettiin 17.8.1917.

Joulukuussa 1917 Tampereella pidettiin työväen järjestyskaartien edustajankokous, jonka jälkeen perustettiin myös Helsingin punakaarti. Samaan aikaan kaupungissa toimi maltillisempi Työväen järjestyskaarti. Helsingin punakaarti omaksui muita Suomen punakaarteja radikaalimmat toimet ja 8.1.1918 se valtasi päämajakseen kenraalikuvernöörin palatsin. Kaartilaiset majoittuivat myös Työväentalolle yhdistyksen edustajien vastusteluista huolimatta.

Suomen senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, vastineeksi punaisten vallankumoushaaveisiin. Tämä yhdisti Helsingin työväenjoukot. Pimeyden laskeuduttua 26.1.1918 iltana, punaisen lyhdyn valo paloi Hakaniemen yllä vallankumouksen alkamisen merkiksi. Pääkaupungin valtaus alkoi seuraavana aamuna, ja onnistui varsin vähällä verenvuodatuksella.

Suomen Senaatin enemmistö oli kuitenkin ehtinyt viime hetkellä paeta Vaasaan. Evakossa se säilyi päätäntävaltaisena, eivätkä punakaartit saaneet maan hallintovaltaa käsiinsä. Etelä-Pohjanmaalla suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä.

Punakaarti ei onnistunut kokonaan pääkaupungin virkakoneiston haltuunotossa, sillä virkamiehistö, yliopisto ja keskusvirastojen pääjohtajat julistivat lakon. Punakaartien ote vallasta lipsui entisestään, kun sen yleishyökkäys länteen epäonnistui helmikuun lopussa. Pari viikkoa myöhemmin toteutunut uusintayritys ei menestynyt sekään.

Suojeluskunnat ja Vaasaan helmikuussa rantautuneet jääkärit aloittivat 15.3.1918 komentajansa Gustaf Mannerheimin johdolla suurhyökkäyksen kohti punaisten hallinnoimaa Tamperetta. Tampere saarrettiin ja se murtui huhtikuun 6. päivä Pohjoismaiden suurimmassa kaupunkitaistelussa. Punakaarti oli menettänyt merkittävimmän asemapaikkansa ja lukuisia teollisuuslaitoksia.

Tampereen valtauksen jälkeen Mannerheimin katse kääntyi kohti Helsinkiä. Maailmansotaa käynyt Saksa lähetti joukkojaan Suomeen valkoisten tueksi, ja ensimmäiset saksalaiset joukot nousivat maihin 3.4.1918 Hangossa. He suuntasivat kohti Helsinkiä. Vain muutama päivä sen jälkeen Venäjän Itämerenlaivasto vetäytyi Helsingistä Saksan kanssa solmimansa rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Helsingin punakaartin tilanne näytti huolestuttavalta. Silti saksalaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kaarti päätti taistella kaupungin hallinnasta.

Helsingin taistelu käytiin 12.–13.4.1918 Helsingin punakaartin sekä saksalaisten sotilaiden ja Helsingin valkokaartin välillä. Saksalaisten ammattisotilaiden ja kouluttamattomien punakaartilaisten välinen ero oli huomattava. Laukaustenvaihdot jatkuivat läpi yön ja lopulta, Työväentalon sytyttyä tuleen saksalaisten tykkitulesta, nousi valkoinen lippu Kallion kirkon torniin antautumisen merkiksi. Punainen Helsinki antautui 13.4. klo 14.00. Taistelun päätyttyä Työväentalo ja Upseerikasino siirtyivät saksalaisten haltuun.

Helsingin taistelussa menehtyi noin 400 punakaartilaista, saksalaista ja valkokaartilaista. Tuhansia punakaartilaisia ja sellaisiksi epäiltyjä otettiin taisteluiden päätyttyä vangeiksi ja sijoitettiin aluksi poliisiasemille, kasarmeille, kouluihin ja jopa Eteläsatamassa olleisiin laivoihin. Valkoisten valtaama Suomenlinna muuttui valtavaksi vankileiriksi, jonne kuljetettiin vain parissa päivässä noin 8 000 punavankia. Kevään kuluessa vankien määrä Suomenlinnassa nousi yli 13 000 vankiin.

Suomen punakaartien tappio oli sinetöity punaisen Helsingin antautumisen myötä. Toukokuussa 1918 käytiin vielä hajanaisia taisteluita eri puolella Suomea. Vaasan senaatti palasi 4.5.1918 Helsinkiin. 16.5.1918 saksalaiset sotilaat ja Helsingin valkokaarti marssivat voitonparaatissa kaupungin kaduilla. Sisällissota oli päättynyt, mittava jälkipuinti alkoi.

Elintarvikepulasta jo pitkään kärsineessä Helsingissä jatkuvasti kasvavan Suomenlinnan vankileirin huolto osoittautui mahdottomaksi. Huonosti organisoitu leirinjohto, nälkä ja taudit tekivät vankien oloista kurjat. Vankitilanne helpotti kesällä 1918 valtiorikosoikeuksien aloitettua työnsä. Sen myöntämät armahdukset pudottivat vankien määrää koko maassa 75 % vuoden loppuun mennessä. Suomenlinnan vankileirin elintarviketilanne helpottui syyskuussa 1918, saksalaisten viljakuljetusten rantauduttua Helsinkiin. Pääosa elintarvikkeista pyrittiin saamaan vankeinhoitolaitoksen käyttöön, mutta myös kaupunkilaisten vilja-annokset kaksinkertaistettiin.

Maailmansota päättyi marraskuussa 1918 Saksan tappioon, ja sen joukot poistuivat Helsingistä. Joulukuussa 1918 talot vaihtoivat jälleen isäntää: Työväentalo palautettiin Helsingin työväenyhdistykselle 11.12.1918 ja saksalaiset upseerit luovuttivat Katajanokan Upseerikasinon suomalaisille sotilasviranomaisille 16.12.1918. Valtioneuvosto päätti 23.1.1919 luovuttaa kasinorakennuksen Suomen Upseerien Liitolle käytettäväksi upseeriklubina.

Suomen sisällissota vaati noin 36 600 uhria. Heistä 27 000 oli punaisia, 5 200 valkoisia ja 4 400 muita henkilöitä.

Sata vuotta tapahtumien jälkeen Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino järjestävät yhteistyössä valokuvanäyttelyn sisällissodan tapahtumista.

Lähteet

Nyström, Samu & Donner, Jörn. Merkillinen on nyt maailman meno. Helsingin päiväkirja sekasorron ajalta 1917–1918. Otava 2017.

Nyström, Samu & Kolbe, Laura. Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota. Minerva 2014.

Suomen sotasurmat 1914–1922. URL: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2.

Jaa uutinen: