05/2019 uutiset

Sankarivainajia saatettiin taas kotiin Viipurista

Sodissamme 1939-45 jäi kentälle yli 12.000 sankarivainajaa. Vaikka Suomi ainoana sotaakäyvänä maana noudattikin talvisodasta alkaen periaatetta, että kaikki kaatuneet yritetään toimittaa kotiseurakuntiensa sankarihautoihin tai sukuhautoihin, se ei aina ollut mahdollista. Kaikkia kaatuneita ei vaikeissa tilanteissa kyetty evakuoimaan tai sitten he yksinkertaisesti katosivat. Heistä on vuosien varrella löydetty ja saatettu kotimaahan viimeiseen leposijaan joko oman kunnan sankarihautaan tai sukuhautaan yli 1.300. Heistä on 381 kyetty tunnistamaan. Vuosien ajan heidän etsimisestään vastasivat suomalaiset vapaaehtoiset, mutta viime aikoina tehtävää ovat pääasiassa hoitaneet venäläiset vapaaehtoiset hyvässä yhteistyössä suomalaisten kanssa. Kun sotiemme päättymisestä on jo kulunut kohta 75 vuotta, toiveet uusista merkittävistä löydöistä alkavat olla vähäiset.

Suomen rajojen ulkopuolelle jääneiden sotavainajien muiston vaalimistyö entisen Neuvostoliiton alueella aloitettiin vuonna 1990. Veteraanijärjestöt yhdessä niitä lähellä olevien yhteisöjen kanssa perustivat 1998 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n huolehtimaan tästä työstä. Yhdistys toimii puolustusministeriön hallinnonalalla. Venäjän presidentti Boris Jeltsinin Suomen vierailun yhteydessä allekirjoitettiin 1992 Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus sotavainajien muiston vaalimistyöstä. Valtiosopimus mahdollistaa kentälle jääneiden etsinnät, muistomerkit sotavankileireillä ja kenttähautausmaat Venäjän alueella. Vastavuoroisesti venäläiset voivat etsiä vainajiaan Suomen alueelta.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry on vuosittain hakenut lähinnä Karjalan kannakselta löytyneitä vainajia kotiin Viipurista, missä heidän kotimatkansa on alkanut Pietari Paavalin evankelis-luterilaisesta kirkosta lyhyen mutta hyvin vaikuttavan tilaisuuden jälkeen. Tänä vuonna 15.10. kotiin lähti 22 sankarivainajaa 21 pienessä, valkoisessa arkussa. Heistä 20 on löydetty Karjalan kannakselta ja 2 Laatokan Karjalasta. He ovat lähes kaikki, kuten jo vuosien ajan, venäläisten yhteistyökumppanien löytämiä. Tutkimusten mukaan heistä 8 kaatui talvisodassa ja  14 jatkosodassa. Tällä kertaa poikkeuksellisen moni, ehkä 18 voidaan lopulta tunnistaa. Tunnistamattomat haudataan juhlallisin menoin Lappeenrantaan kaatuneiden muistopäivänä 2021.

Perinteisesti nuo pienet valkoiset arkut siirtyivät kirkon ulkopuolella odottavan Vihdin Liikenteen bussin ruumaan osin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen aktiivien kantamina. Tähän kunniatehtävään saivat osallistua myös muutamat vapaaehtoiset, joille se oli varmasti mieleen jäävä kokemus! Tilaisuuteen kirkossa sai osallistua virallisen kutsuvierasjoukon lisäksi myös lähes täysi bussilastillinen sota- ja kulttuurihistorialliseen Viipurin retkeen osallistuneita matkalaisia. Tilaisuus jäi varmaan monelle matkalaiselle mieleen retken kohokohtana. Ehkä vielä ensi vuonna lähdetään uudelleen …

Tunnistettuja vainajia odottaa yleensä kotikunnan sankarihautausmaalla valmis tyhjä hauta, jolla on vain hautakivi. Nyt hautaan voidaan laskea pieni valkoinen arkku. Ympyrä on siten sulkeutunut ja omaiset ovat saaneet vuosien epätietoisuuden jälkeen rauhan. Omaisten kesken jäänyt surutyö saa siten päätöksensä.

Tilaisuudessa puhunutta Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suomista siteeraten: “Sankarivainajien muisto on ikuinen”.

Göran Lindgren

Kirjoittaja on sotahistorian harrastajatutkija ja opas sotahistoriallisilla retkillä lähialueillamme.

Jaa uutinen: