Juha Parkkonen

yliluutnantti (res)
Helsingin Seudun Reserviläispiirin puheenjohtaja
puheenjohtaja@helresp.fi

Reserviläisliiton hallitus on valmistellut kuluneen vuoden aikana liiton sääntöjen uudistamista. Suurin muutospaine liittyy liiton hallintoon ja etenkin hallituksen työskentelyyn.

Reserviläisliiton sääntömuutos vie oikeaan suuntaan

Reserviläisliiton hallitus on valmistellut kuluneen vuoden aikana liiton sääntöjen uudistamista. Suurin muutospaine liittyy liiton hallintoon ja etenkin hallituksen työskentelyyn. Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu kaksi edustajaa kuudesta suurimmasta piiristä ja muista piireistä yksi edustaja. Tämän lisäksi hallitukseen on valittu kolme naisjäsentä. On selvä, että hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 27 jäsentä, ei pysty tehokkaasti johtamaan liittoa. Lisäksi näin suuren hallituksen kokouskustannukset ovat varsin suuret.

Valmistelussa oleva sääntöuudistus lopettaisi nykyiset kahdesti vuodessa järjestetyt liiton valtakunnalliset syys- ja kevätkokoukset. Uudessa mallissa valtakunnallinen liittokokous järjestettäisiin kolmen vuoden välein. Siinä valittaisiin liitolle valtuusto, johon kukin piiri saisi edustajia maksaneiden jäsenten suhteessa. Valtuusto hyväksyisi mm. liiton toimintasuunnitelman, budjetin ja toimintakertomuksen. Valtuusto on käytössä useissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöissä, mm. Suomen Reserviupseeriliitossa. Reserviläisliiton hallitus supistuisi ehdotuksen mukaan noin 10 hengen suuruiseksi, jolloin sen olisi mahdollista myös kokoontua selvästi nykyistä hallitusta useammin. Uuden hallituksen jäsenet on tarkoitus valita ensisijassa osaavuutensa eikä piirin perusteella.

Nykyinen hallitus vastaa voimasuhteiltaan huonosti piirien maksaneiden jäsenten määrää. Nykyisestä järjestelmästä hyötyvät kaikkein pienimmät piirit sekä pienimät kahden hallitusedustajan piirit. Suurimmat piirit, Pirkanmaa ja Helsinki, ovat nykyisessä hallituksessa kokoonsa nähden aliedustettuja. Valmistelussa oleva uusi malli, jossa piiri saisi valtuustoon yhden edustajan jokaista alkavaa tuhatta maksanutta jäsentä kohden, huomioi piirien kokoeron huomattavasti nykyistä hallitusedustusta paremmin.  Osa piireistä menettää nykyistä perusteetonta painoarvoaan liiton hallinnossa ja toisaalta eräät keskikokoiset piirit hyötyvät muutoksesta. Oikeastaan ainoa selkeä häviäjä olisi Etelä-Pohjanmaan piiri, jonka nykyinen yliedustus vaihtuisi aliedustukseksi. Asiaa voidaan kuitenkin kompensoida esim. piirikiintiöiden ulkopuolisten naisedustajien avulla, joita ehdotetussa mallissa valittaisiin kaksi kappaletta. Kannattaa lisäksi muistaa, että piirin jäsenmäärään perustuva valtuustomalli palkitsisi seuraavalle tuhatluvulle jäsenmääräänsä kasvattaneita piirejä uudella valtuustopaikalla, mikä kannustaa myös jäsenhankintaan.

Sääntömuutoksen vaikutukset Helsingin piiriin ovat pääsääntöisesti positiiviset. Piiri saisi valtuustoon 4 edustajaa, mikä on vain hieman vähemmän kuin piirin jäsenmäärä edellyttäisi. Lisäksi on selvää, että Helsingillä, Reserviläisliiton toiseksi suurimmalla piirillä, tulee olla edustaja liiton uudessa hallituksessa, mikäli sopiva ehdokas on tarjolla. Piirin tulee siis jatkossa varautua asettamaan 5 henkilöä liiton toimielimiin nykyisen kahden sijaan.

Yhdistysten osalta paine liittomaksun korotuksille pienenee liiton hallintokulujen supistuessa. Yhdistysten ei tarvitse lähettää edustajaa kahdesti vuodessa järjestettäviin liiton kokouksiin, mikä vähentää kustannuksia mutta samalla vähentää yhdistysten mahdollisuuksia vaikuttaa liiton päätöksiin. Reserviläisyhdistykset, jotka ovat Reserviläisliiton jäseniä, voisivat jatkossa osallistua suoraan liiton asioiden käsittelyyn vain kerran kolmessa vuodessa järjestettävissä liittokokouksissa. Sen sijaan reserviläispiirit, jotka eivät ole liiton jäseniä, asettavat ehdokkaat liiton valtuustoon kiintiöidensä mukaisesti. Reserviläisyhdistysten, jotka haluavat vaikuttaa Reserviläisliiton kehitykseen, on jatkossa tultava aktiivisemmin mukaan piirin toimintaan ja sitä kautta hankittava edustus liiton valtuustoon ja hallitukseen.  Mielestäni tämäkään kehitys ei ole lainkaan huono asia.

Lopuksi vielä muutama sana piirimme lehdestä. Piiriemme yhteisellä päätöksellä yhteisen lehtemme kustannusvastuu siirtyi syyskuun alussa Helsingin Reserviupseeripiirille. Samalla sovittiin merkittävistä leikkauksista lehden kustannuksiin, jolla pyritään tasapainottamaan lehden taloutta. Haluan lausua julkiset suuret kiitokset toiminnanjohtaja Kari Talikalle, joka on toiminut Helsingin Reservin Sanomien päätoimittajana vuodesta 1997 lähtien. Hän on lähes kahden vuosikymmenen ajan erinomaisella tavalla edistänyt reserviläisaatetta ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä pääkaupunkiseudulla lehtemme välityksellä. Toivotan myös uudelle päätoimittajalle Tomi Alajoelle mitä parhainta menestystä vaativassa tehtävässään.