05/2018 puheenvuoro

HRUP:n puheenjohtajalta

Baltian maiden reserviupseerijärjestöt tapasivat viikonloppuna 18-21.10.2018 Baltic Sea Co-operation-tapahtumassa. Baltic Sea Co-operation (BSC, tunnettiin aikaisemmin nimellä Baltic Talks) on reserviläisjärjestöjen osalta yhteistyöfoorumi, jossa edustajat käyvät läpi ajankohtaisia aiheita alueella. Toinen tärkeä funktio on tukea Baltian maita reserviupseeritoiminnassaan.

Baltic Sea co-operation on kokonaisuudessa isompi yhteisö, joka pohjautuu 1992 perustettuun The Council of the Baltic Sea States (CBSS), ja on 9 jäsenmaan (ml. Venäjä ja Islanti) ulkoministeriöiden alainen elin. Nykyinen BSC-kehys perustuu tanskalaisten esitykseen vuodelta 2013.

PsH2000 ampumavalmiina

Sotilaallinen yhteistyö BSC:ssa keskittyy reserviläis- ja reserviupseeritoimintaan. Tässä yhteistyössä ovat mukana Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. Tänä vuonna kaikki maat paitsi Ruotsi ja Puola olivat edustettuna.

Ensimmäisenä päivänä Liettuan asevoimat esitesittäytyivät, jonka jälkeen saimme kuulla enemmän Liettuan NATO-toiminnasta, NATO Force Integration Unit (NFIU):sta (esittelyvideo tästä) ja NATO Enhanced Forward Presence (eFP) toiminnasta Liettuassa. Liettuassa toimiva eFP-pataljona on Saksan johtama, ja siihen kuuluu joukkoja Norjasta, Hollannista, Belgiasta, Tsekistä, Luxemburgista, Islannista, Kroatiasta ja Ranskasta. Yhteensä noin 1200 sotilasta. Näiden joukkojen päämaja on Ruklassa, ja he ovat järjestäytynyt Liettuan asevoimien mekanisoiden jalkaväkiprikaatin Iron Wolfin alaisuuteen, jonka rinnalla ja kanssa harjoittelevat. Lisätietoja Liettuan eFP-toiminnasta löytyy englanniksi Liettuan asevoimien sivuilta.

Ensimmäisen päivän iltapäivänä ja toisen päivän aamupäivän aikana osallistujamaat esittelivät ajankohtaisia asioita omista maista. Suomesta kerrottiin lyhyesti paitsi omasta perustoiminnasta myös ajankohtaisina asioina vaikuttamistyö harjoitusedellytyksien turvaamiseksi (s.o. aselakityö) ja varautumistoiminnasta. Meiltä kysyttiin myös aika paljon suomalaisesta reserviläisjärjestelmästä, joka tunnetusti poikkeaa jonkun verran muista maista.

PsH2000 kuljettajan paikka ja ammusvarasto

Toisen päivän iltapäivällä saimme tutustua käytännössä yhteen saksalaiseen tykistön eFP-yksikköön. Saavuttuamme Pabradén harjoitusalueelle, joukkueosaston komentaja esitteli toimintaansa, ja myös haasteet joita on kohdattu Liettuassa toimiessa. Heidän pääaseensa on Panssarihaupitsi 2000, jonka toimintamassa on 56 tonnia, sen liikkuminen pehmeässä liettualaisessa maastossa on osittain haastavaa. Myös kantavuudeltaan heikko tiestö ja varsinkin sillat ovat välillä ongelma.

Esittelyn jälkeen pääsimme tutustumaan itse asejärjestelmään, ja nähtiin toimintanäytössä jossa 3 telahaupitsia ajoi suoja-asemasta tuliasemaan, ampui vaikutustulta (simuloidusti, eli vain putket nostettiin), ja poistuivat toiseen suoja-asemaan. Oleellista näiden järjestelmien toiminnassa oli nopeus, jotta eivät altistuisi vastatykistötulelle. Toimintanäytöksen jälkeen esiteltiin itse aseen automaattista latausjärjestelmää, jonka jälkeen halukkaat pääsivät vielä ottamaan hieman tuntumaa millaista on olla miehistönä liikkuvassa vaunussa.

Baltic Sea cooperation on hyvä foorumi jäsenmaiden väliselle yhteistyölle, ja se täydentää mielestäni sopivalla tavalla mm. Pohjoismaiden välisen yhteistyötä. Sen tärkein funktio lienee kuitenkin tuki Baltian maille heidän reserviupseeritoiminnan kehittämisessä, tässä ehkä erityisesti Latvia ja Liettua tarvitsevat paljon tukea, jotta maiden poliittinen johto ymmärtäisi toimivan reserviläisjärjestelmän edut.

Caspar von Walzel

puheenjohtaja ät hrup.fi

PsH2000 tornin alaosa

Jaa uutinen: