01/2019 uutiset

Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina

Lottamuseon uusi erikoisnäyttely Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina aukeaa yleisölle la 2.3.2019.

Näyttely kertoo lääkintäjaostossa työskennelleiden lottien kokemuksista, koulutuksesta ja käytännön työstä sekä tehtäviin liittyvistä iloista ja suruista lottien omin sanoin. Lottamuseon ulkonäyttelytilaan rakennettu näyttelyn osa puolestaan perehdyttää museovierailijan sairasjunissa työskennelleiden lottien arkeen.

Lääkintälottien koulutus

Lotat saivat kahden viikon lääkintäkursseilla opetusta anatomiasta, yleisimmistä taudeista, tavallisimpien lääkkeiden käytöstä sekä ensiavusta. Koulutuksen kehittyessä alettiin huomioida entistä enemmän väestönsuojelullinen näkökulma, siviiliväestön avustaminen kriisitilanteissa ja kulkutautien osalta. Lyhyiden lääkintäkurssien rinnalla järjestettiin sairaanhoitoapulaiskursseja. Lääkintäjaoston jäsenet olivat varsin hyvin koulutettuja. Kaksi kolmasosaa jaoston jäsenistä oli saanut peruskoulutuksen.

Lääkintäjaoston toimintaa rauhan aikana

Lottajärjestön lääkintäjaostoon kuului 15% järjestön jäsenistä eli noin 13 000 lottaa. Lääkintäjaoston toiminta keskittyi sidonta- ja lääkintäharjoituksiin, oppitunteihin ja sidostarpeiden valmistamiseen. Jaoston tehtäviin kuului myös hankkia tarpeellisia varusteita sairastupia ja sidontapaikkoja varten.

Kenttäsairaalahanke

Vuonna 1930 puolustusministeriö pyysi salaisella kirjelmällä Lottajärjestön keskusjohtokunnalta apua kenttäsairaaloiden varustamisessa. Lottajärjestössä ryhdyttiin varustamaan kahdeksaa kenttäsairaalaa. Kenttäsairaalahanke oli taloudellisesti merkittävä, koko hankkeen yhteissumma oli 3,6 miljoonaa eli yli 1,3 miljoonaa euroa (2018). Lottien varustamat kenttäsairaalat siirrettiin sotilaspiirien varastoihin pääosin vuoden 1935 aikana. Sairaalat säilyivät Lottajärjestön omistuksessa ja järjestö vastasi sairaaloissa tarvittavasta henkilökunnasta. Lottajärjestön lisäksi Suomen Punainen Risti varusti puolustusvoimien käyttöön niin ikään kahdeksan kenttäsairaalaa.

Lääkintälotat sodassa

Ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan aikana lottatehtävissä oli noin 7 000 lääkintälottaa. Kenttä- ja sotasairaaloissa lotat muun muassa pesivät ja petasivat, mittasivat lämpöä ja pulssia, vaihtoivat siteitä, avustivat leikkauksissa sekä valvoivat tajuttomien, nukutuksesta heräävien ja kuolevien potilaiden vierellä. Vuonna 1944 Lottajärjestö oli kouluttanut yli 15 000 lääkintälottaa, joista komennuksella oman kotipaikkakunnan ulkopuolella oli lähes 4000 lottaa ja loput toimivat omalla kotialueellaan. Kotirintamalla lääkintälotat avustivat siviiliväestöä ja toimivat terveydenhuoltoviranomaisten apuna.

Verilotat

Verenluovutus- ja kuljetustoiminnasta vastasi sotasairaaloiden yhteydessä toimiva veripalvelu. Lääkintälotat avustivat sairaanhoitajia verenluovutuksessa. Lotat myös kuljettivat verta sota- ja kenttäsairaaloihin sekä eturintaman joukkosidontapaikoille.

Tolvajärvi 1941. SA-kuva.

KEK-lotat

Lääkintälottien raskaimpia tehtäviä oli työ kaatuneiden evakuointikeskuksissa (KEK), joissa lotat pesivät ja sitoivat rintamalta tuodut vainajat ja laittoivat heidät arkkuihin. Kaatuneet pyrittiin mahdollisuuksien mukaan tunnistamaan. KEK:n toimistossa lotat merkitsivät muistiin tiedot vainajasta ja kirjasivat henkilökohtaisen omaisuuden, joka lähetettiin omaisille.

 Eläinlääkintälotat

Puolustusvoimien eläinlääkintäosaston eläinsairaalat hoitivat jatkosodan aikana 35 000 haavoittunutta tai sairasta hevosta. Eläinlääkintälottien säännönmukainen koulutus käynnistyi talvisodan jälkeen. Eläinlääkintään koulutettiin kaikkiaan 248 lottaa, jotka työskentelivät kotiseudun hevossairaaloissa tai lottakomennuksella kenttähevossairaaloissa.

Näyttelijä Anna-Leena Sipilän draamalliset museokierrokset

Avajaispäivänä Lottamuseolla järjestetään näyttelyn teemaan liittyen klo 14 ja klo 15 dramatisoitu museokierros. Museokierroksella näyttelijä ja teatteritaiteen maisteri Anna-Leena Sipilä esittää lottamuistelmia, joiden kautta välittyy Lottajärjestön lääkintäjaoston monipuolinen toiminta sekä monet yksittäisten lottien kokemat ilot ja surut.

Museokierroksen käsikirjoituksesta ja dramatisoinnista vastaa Anna-Leena Sipilä. Museokierroksen kesto on noin 20 min. Kierrokset lähtevät museon ala-aulasta ja niihin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lottamuseon näyttelyihin avajaispäivänä la 2.3.2019 klo 12-17 vapaa pääsy!

Näyttelijä Anna-Leena Sipilän draamallisia museokierroksia järjestetään myös:

la 9.3.19 klo 14 ja 15

la 23.3.19 klo 12 ja 13

Museokierroksille avajaispäivänä vapaa pääsy. La 9.3.19 ja la 23.3.19 museokierrokselle voi osallistua museon pääsymaksun hinnalla. Museokierrokselle mahtuu mukaan noin 20 henkilöä. Tervetuloa!

Lottamuseo avoinna:

lokakuu-huhtikuu

ti-su 10-17

toukokuu-syyskuu

ma-su 9-18

Lottamuseo

Rantatie 39, Tuusula

www.lottamuseo.fi

Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö. Lottamuseo avattiin yleisölle vuonna 1996.

Lisätietoja: www.lottamuseo.fi

Jaa uutinen: