Checkpoint Salpa asian ytimessä

Kymenlaakson Rauhanturvaajien vanhoja tapahtumaperinteitä uhmaava yritys luoda rauhanturvaajille Suomen suveen jotain uutta Checkpoint Salvan muodossa onnistui. Ohjelma Virolahdella ja Miehikkälässä oli erikoinen, erilainen ja ainakin monipuolinen. Tulos: koskaan ennen ei mainituissa pitäjissä ole yhdellä kertaa nähty yhtä paljon tyytyväisinä hymyileviä rauhanturvaajia!

Ensimmäistä kertaa järjestetyn erillistapahtuman osallistujatavoitteita ei voinut olla; jokainen osallistuja olisi voitto, se riski piti ottaa. Checkpoint Salpaan osallistui tavalla tai toisella paikan päällä ainakin 108 tunnistettua rauhanturvaajaa! Heistä reilusti yli puolet oli Kymenlaakson ulkopuolelta.

– Onko se paljon vai vähän kiihkeimmässä kesässä, jääköön jokaisen omaan tulkintaan. Mutta me olemme tyytyväisiä, tapahtumajohtaja Mikko Räinä sanoi.

Checkpoint Salpa oli osa 23. Salpavaellus-tapahtumaa, jonka suojelijaksi kaakonkulman reserviupseeri- ja reserviläisyhdistykset olivat suomalaisen rauhanturvaamisen 60-vuotisuuden kunniaksi kutsuneet Suomen Rauhanturvaajaliiton. Liitto hoiti osuutensa puheenjohtajansa Paavo Kiljusen johdolla tyylikkäästi.

Nimensä mukaisesti tapahtuma pysähtyi tarkastelemaan niin rauhanturvatoiminnan historiaa kuin Salpalinjaa Suomen rauhan turvana. Paavo Kiljusen puheenjohdolla Checkpoint Salvan asiasisältö oli keskitetty ”kolmen kenraalin seminaariin” Harjun Oppimiskeskuksen juhlasalissa. Kuulijoita oli noin 80 henkeä. Heidät toivotti tervetulleeksi KYMLRT:n puheenjohtaja Susanna Lindemark.

Kenraalimajuri Heikki Holman kolmeen varttiin puristettua katsausta Suomen 60-vuotiaaseen rauhanturvahistoriaan oli ilo kuunnella. Se oli makoisaa mansikoiden poimintaa laajasta, laajasta aiheesta. Sisältöä on tässä turha toistaa, kun siitä Rauhanturvaaja-lehtemme on sivutolkulla tänä vuonna kertonut. Holman esitystä täydensi Ismo Flinkin rt-aiheinen merkkinäyttely.

Kyproksen rauhanturvaajaveteraani, kenraaliluutnantti Heikki Koskelo piti niin ikään selväsanaisen esityksen Salpalinjan merkityksestä Suomen itsenäisenä pysymisessä viime sotien myllerryksessä.

– Asekätkennän paljastuminen ja Salpalinja olivat ratkaisevat tekijät, jotka pelastivat Suomen sotien jälkeisinä vuosina 1945-50 Neuvostoliiton miehitykseltä, Heikki Koskelo kiteytti.

– Asekätkentä paljastui erittäin otolliseen aikaa. Ajatus Suomen miehittämisestä loppui, kun ilmeni Suomen valmistautuvan sissisotaan.
Kirjailija Ville Kaarnakarin yleisökysymykseen, liittyikö asekätkennän paljastumiseen  tarkoituksellisuutta, Koskelo sanoi ei. Se oli sattumaa.

Toinen miehitystä ehkäisevä elementti heti sodan jälkeen oli siis Salpalinja.

– Kun 1990-luvun puolivälissä venäläisiä kenraaleita vieraili pääesikunnassa, kysyi yksi heistä, mitä Salpalinjalle kuuluu? Sellaista ei kysytä harkitsematta. Salpalinja oli ollut selvästikin miehitystä ehkäisevä pelote, Koskelo painotti.

Hänen perustelunsa löytyvät tarkemmin tämän kirjoittajan blogista http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/07/selkokielta-salpalinjasta-ja.html

Noin 30 rauhanturvaajaa otti esityksen jälkeen tuntumaa Koskelon sanomaan kantapään kautta tutustumalla Salpalinjan laitteisiin Harjussa noin kahden tunnin erilaisilla kierroksilla. Yhtenä ryhmäoppaana oli tilaisuuden neljäs rauhanturvaajakenraali, prikaatikenraali Antti Lankinen Luumäeltä.

Laskuvarjoilla rantamaalle

Oman väriläiskänsä ohjelmaan toi Laskuvarjojääkärikillan Excelsior Teamin hyppynäytös Harjuun hevoslaitumelle. Sitä johti rauhanturvaaja Jarmo ”Jake” Kaipainen.

Hyppynäytöstä kuvattiin Turkkilaisten maahanlaskuna Kyprokselle 1974. Tapahtumia selosti Kalervo ”Kale” Seppälä, joka omien havaintojensa ohella hyödynsi Harjussa paikalla olleen virolahtelaisen silminnäkijän Toivo Leponiemen muistikuvia tapahtuneesta.

Kaipaisen (391 hyppyä) lisäksi maahanlaskuvarjoilla alas tulivat Jukka Jokinen (179) ja Juha Joenpolvi (82), maamiehenä oli Petri Suninen (208 hyppyä). Esityksen kruunasi Olavi ”Enska” Kilpinen (7250 hyppyä) komealla Suomen lippu -hypyllään.

Myös vertaistapahtumasta käynyt Checkpoint Salpa antoi tilaa keskinäiseen seurusteluun ja kokemusten vaihtoon. Sitä täydensi Rauhanturvaajat vertaisina –hankkeen projektipäällikkö Hannu Piispasen esitys tänä vuonna päättyvän projektin sisällöstä ja tavoitteista.

Lipunnosto, ohimarssi, linnoitustalkoiden työn jälkiin tutustuminen Harjussa, merkkinäyttely, seminaari, hyppynäytös, Salpalinja-kierrokset, hyvin valmistellut supa-kilpailut, viiden yhdistyksen (tapahtuma yhdistettiin Checkpoint Salpaan) mölkkykisa, jonka voitti Etelä-Karjalan RT, saunominen, Faitterit-soittokunnan mainiot soitannat eri käänteissä, muut esitelmät, käynti Virolahden Bunkkerimuseolla, kunniakäynti Rauhan rakentajat –muistomerkillä ja Salpavaelluksen maanpuolustusjuhla Miehikkälän Salpalinja-museolla mahtuivat samaan tapahtumaan!

– Ohjelma oli koottu tarkoituksella runsaaksi, tiiviiksi ja monipuoliseksi niin, että omalle vaihtoehtoisohjelmalle ei jäänyt tarvetta. Siinäkin onnistuimme erinomaisesti, Mikko Räinä kiittelee paitsi osanottajia, myös KYMLRT:n motivoitunutta toimitsijakaartia ja tapahtumaa taloudellisesti tukenutta Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiötä.

Terho Ahonen

Artikkeli on julkaistu aiemmin Rauhanturvaajalehdessä 4/2016.